Veroviidakosta voittajana ulos!

Myönnän heti alkuun, etten tiedä veroista oikein mitään. Tiedän, että töihin pitää kiikuttaa verokortti ja palkasta menee veroa. Loppuvuodesta sitten jännitetään tuliko tänä vuonna palautuksia vai mätkyjä. Hirveää ja noloa, mutta: väitän tietäväni veroista ihan saman verran kuin keskivertosuomalainen. Miksi verotuksesta on tehty näin hankala ja vastenmielinen asia, joka vilisee vaikeita termejä ja erikoisia laskukaavoja?

Yleensä ihmiset tuomitsevat asiat, joista tietävät vähiten. Kun ymmärrys kasvaa, tuomitsevuus vähenee – ja se jos mikä on sivistyksen ja koulutuksen suurin ja hienoin tavoite! Yritänkin nyt siis tehdä parhaani ja vääntää itselleni ja teille lukijoille rautalangasta mistä verotuksessa oikein on kyse.

Katsotaan heti alkuun kansantaloustieteen havainnollistava oppitunti, jossa Arto Satonen kertoo verotuksesta minullekin sopivalla kielellä. Arto on yhteiskuntatieteiden maisteri ja liiketalouden opettaja sekä kokoomuksen kansanedustaja.

1/4 palkansaajista maksaa 95% ansiotuloverokertymästä

Maksamme veroa lähes kaikesta:

  • palkasta: valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero, sairasvakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu
  • pääoma- ja korkotuloista: pääomatulovero ja korkotulovero
  • perinnöstä ja lahjasta: perintö- ja lahjavero
  • asuntokaupasta: varainsiirtovero
  • talon omistamisesta: kiinteistövero
  • yrityksen voitoista: elinkeinovero
  • tavaroiden ostamisesta ja palveluiden käytöstä: arvonlisävero
  • alkoholista, tupakasta, nestemäisistä polttoaineista, sähköstä, makeisista, jäätelöstä, virvoitusjuomista ja -pakkauksista, jätteistä, voiteluaineista: valmistevero
  • autosta: autovero

Ansiotulovero

Ansiotuloverotus perustuu tuloverolakiin. Siinä noudatetaan erillisverotusta, jossa jokaista perheenjäsentä verotetaan hänen omista tuloistaan. Ennen veron laskemista tehdään tuloista verovähennyksiä kuten esimerkiksi kotitalousvähennys, asuntovelan korot tai työmatkavähennys. Ansiotuloa ovat palkkatulo ja veronalaiset sosiaalietuudet kuten esimerkiksi eläke ja työttömyys- ja vanhempainpäivärahat.

Ansiotuloveroa verotetaan kahdella pakollisella ja yhdellä vapaaehtoisella verolla. Maksat siis tienaamastasi rahasta:

  • valtiolle valtion tuloveroa tienaamasi rahasumman mukaan eli progressiivisen asteikon (ks. taulukko alla) mukaan; mitä enemmän tienaat sitä isomman prosenttiosan palkastasi maksat veroa.
  • Lisäksi maksat ansiotuloistasi kunnallisveroa joka on tasavero eli suhteellinen vero eli samansuuruinen prosenttiluku jokaiselle samassa kunnassa asuvalle. Oulun kunnallisvero nostettiin syksyllä 2020 piolella prosenttiyksiköllä 20,5 prosenttiyksikköön. Vertailun vuoksi Helsingin kunnallisveroprosentti on 18% ja Seinäjoen 21%.
  • lisäksi mikäli kuulut kirkkoon maksat kirkollisveroa, joka määräytyy asuinpaikkakuntasi mukaan ja on noin 1% tuntumassa.
Verotettava 
ansiotulo
Vero alarajan 
kohdalla
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta
18 100 € – 27 200 €8,00 €6,00 %
27 200 € – 44 800 €554,00 €17,25 %
44 800 € – 78 500 €3 590,00 €21,25 %
78 500 € – 10 751,25 €31,25 %
valtion tulovero, lähde: https://www.veronmaksajat.fi

Mutta mikä ihme on marginaalivero?? En ymmärrä tätä yhtään. Jos osaat selittää minulle mitä marginaalivero tarkoittaa niin laita kommenttikenttään viestiä.

Pääomavero

Pääomaveroa maksetaan kaikesta pääomatulosta eli varallisuudesta syntyvästä voitosta. Varallisuudeksi lasketaan esimerkiksi omistamasi vuokra-asunto, oma kotisi, hienot taulusi ja papalta perinnöksi saatu metsä. Pääomatuloa on varallisuuden tuottama tulo, esimerkiksi vuokratulo tai omaisuuden myynnistä saatu voitto. Pääomatulona verotetaan siis tulo, jota varallisuus on kerryttänyt.

30 000 euroon asti30 %
yli 30 000 eurosta34 %
pääomatulon veroprosentti, lähde: vero.fi

Yrityksen verotus lyhyesti

Toiminimi:

Jos yritys pyörii toiminimellä, yrittäjä maksaa veroja palkkatyöläisen tavoin ansiotuloverona. Tällöin yritys on yrittäjä itse.

Osakeyhtiö:

Jos yritys on osakeyhtiömuotoinen, on yritys nyt jotain muutakin kuin itse yrittäjä: se on rahaa keräävä ja sitä jakava yhtiö ja itsenäinen verovelvollinen ”olento”. Isot yritykset ovat kaikki osakeyhtiöitä.

Kun osakeyhtiömuotoinen yritys laskuttaa asiakasta rahat menevät yhtiön sisään yhtiön tilille. Yhtiövero on 20% tuloksesta. Liiketoiminnan tulos eli voitto lasketaan vähentämällä liikevaihdosta ja liiketoiminnan muista tuotoista liiketoiminnan kulut kuten esimerkiksi palkat.

Mikäli yrityksen sisälle kertyy rahaa voi yhtiö sijoittaa rahojaan esimerkiksi asuntoihin tai osakkeisiin.

Yrityksestä voi nostaa ja jakaa osinkoja. Osinko on osuus osakeyhtiön tekemästä tuloksesta. Osingon jakaminen on tapa maksaa yhtiön tuottamaa voittoa yhtiön osakkeiden omistajille, jotta he jatkossakin sijottaisivat yritykseen rahojaan ja/tai työpanostaan. Osingon verottamisaste riippuu siitä onko yritys listautunut pörssiin vai ei. Listaamaton yhtiö on sellainen, jonka osakkeilla ei käydä kauppaa pörssissä. Pienet yhtiöt ovat useimmiten listaamattomia. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko verotetaan pääomatulona ja/tai ansiotulona, osa osingosta on verotonta. Listattu yhtiö eli julkisesti noteerattu yhtiö tarkoittaa samaa kuin pörssiyhtiö. Listatun yhtiön osakkeita on siis julkisen kaupankäynnin kohteena pörssissä. Kun saat osinkoa listatusta yhtiöstä, osingon määrästä 85 % on veronalaista pääomatuloa eli osinkotuloa ja 15 % on verotonta tuloa.

Mistä ei makseta veroa?

Verovapaata tuloa eli tuloa, josta saat kaiken rahan pitää laillisesti itselläsi ovat ainakin

  • äidinmaidon luovutuksesta saatava korvaus
  • itse kerättyjen marjojen ja sienien myymisestä saatu tulo
  • elatusapu
  • eräät sosiaalietuudet kuten lapsilisä
  • luovutusvoitot eli myyntivoitot esim kirpparitavarasta (alle 5000e) ja omasta kodista (jos olet asunut yli 2 vuotta)
  • sukupolvenvaihdos esim maatilalla

Miksi veroja maksetaan?

Valtio ei kerää rahaa ollakseen inhottava, röykeä tai rahanahne vaan lisätäkseen ihmisten terveyttä, turvallisuutta ja tasa-arvoa.

Veroilla rahoitetaan julkisen sektorin toimintaa eli terveydenhuoltoa, koulutusta ja muita kansalaisten tarvitsemia palveluja. Veroilla kustannetaan myös tulonsiirtoja, kuten lapsilisiä, eläkkeitä ja toimeentuloturvaa. Osansa veroista vievät lisäksi julkisen hallinnon ylläpito, tiet, viemäriverkosto ja muut yhteiskunnan rakenteet sekä valtionvelan korot.

Veroja lisätään myös tuotteiden ja palveluiden hintaan ja niillä voidaan myös yrittää ohjailla ihmisiä esimerkiksi tervellisempien elämäntapojen pariin. Ympäristöveroilla pyritään ohjaamaan ihmisiä käyttämään ympäristöystävällisempiä tuotteita ja tupakkaverolla vähentämään tupakointia. Ruuasta maksetaan vähemmän arvonlisäveroa kuin viihde-elektroniikasta.

Eri puoleiden kannat verotuksesta lyhyesti

  • SDP: Verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta omistamisen verotukseen. Verotusta uudistetaan ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään suuntaan. Perintöveroa nostetaan. Yrittäjävähennyksen poisto. Pörssiin listaamattomien yritysten veronkiristys. Lähdeveron käyttöönotto. Rahastosijoitusten verokorotukset. (lähde:sdp.fi)
  • Kansallinen Kokoomus: Ensisijainen keino on verotusta, sosiaaliturvaa sekä työelämää uudistamalla nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Talousasvua ei saa entisestään hyydyttää veronkorotuksilla. Verotuksen painopistettä siirretään ansiotuloverotuksesta haittaveroihin. (lähde: kokoomus.fi)
  • Vihreät: siirretään verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristön kuormituksen verotukseen ja torjutaan veronkiertoa
  • Keskusta: verotuksen tulee kannustaa työntekoon, yrittämiseen ja kestävään kehitykseen. Yrittäjien verotusta ei saa kiristää. Yrittäjävähennyksen korotus.
  • Vasemmistoliitto: Keski- ja varsinkin pienituloisten verotusta kevennetään. Suurituloisimpien valtionverotusta kiristetään maltillisesti: lisäämme voimassa olevaan tuloveroasteikkoon uuden, yli 100 000 euroa tienaavien veroluokan, jossa vero alarajan ylittävästä tulosta on 34 prosenttia. Yrittäjävähennyksestä luopuminen, kotitalousvähennyksen parantaminen.
  • Perussuomalaiset: keskituloisia (1900 – 6400 €/kk) suosiva veropolitiikka. Energiaverotuksen pienentäminen, työllisyysasteen nostaminen 75%, perintöveron lasku.

Kaikilla on jotain hyvää, joillakin jotain huonoakin. Itse ajattelisin että kannustinloukkuja vähentämällä ihmiset menisivät herkemmin ehkä töihin. Pahimmat kannustinloukut poistettaisiin pienituloisten ansiotuloveroa laskella ja progression veroluokkia lisäämällä, jolloin töihin kannattaisi rahan takia useammin mennä kuin jäädä kotiin. Lisäksi nostaisin erittäin suurituloisten veroprosenttia, koska hei: kuka tarvitsee niin kauhean paljon rahaa? Mutta lähtisivätkö suurituloiset silloin kokonaan Suomesta, jos heidän verojaan nostettaisiin? Siihenkään ei ole varaa.

Huh! Selvisitkö sinäkin tänne asti?

Verotus: niin monimutkaista mutta mielenkiintoista! Mitä sanat verot, verotus ja verottaja herättävät sinussa? Miten muuttaisit nykyistä verotusta oikeudenmukaisemmaksi?

lähteet: https://www.veronmaksajat.fi, vero.fi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s