Katselin Kokoomuksen maahanmuuttolinjausten inspiroimana Yle Areenasta Paperittomat-dokumentin. Dokumentti kertoo omasta kotimaastaan paenneista ihmisistä, jotka elävät Suomessa ilman kunnollista olemassaolon ja terveydenhuollon mahdollisuutta kun oleskelulupaa ei vaan kertakaikkiaan saa.

Nyt kookoomuksen eduskuntaryhmä ehdottaa, että ”eriytetään maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi asuvien Suomen kansalaisten sosiaaliturva, kuten hallitus esitti 2016, mutta sitomalla se koulutukseen, kielitaitoon ja riittävään tuntemukseen suomalaisesta yhteiskunnasta ja arvoista.” En ymmärrä, miksi oleskelulupa, työlupa tai sosiaaliturva pitäisi rajata edes osin pois maahanmuuttajilta? Miksei anneta maahanmuuttajille vain nopeasti samat mahdollisuudet kuin suomalaisillakin ja viedään ne sitten pois jos aihetta tulee?

Ihmiset tulevat maahamme töiden perässä tai turvaan heikompia oloja ja varmasti aniharva tulee tahallisesti elämään tukien varaan. Tuntuu, että usein tässä keskustelussa unohtuu se, että eihän jokainen jo suomessa asuvakaan tee niska limassaa duunia vaan aika iso porukka elää esim toimeentulotuen varassa – ja ilmaisen tämä täysin neutraalisti, en ketään syyttäen. Toimettomuus ei useinkaan ole ihmisen vika vaan systeemin vika.

Maahanmuuttajia syytetään usein laiskuudesta ja siitä, että heidän työttömyytensä on korkeampaa kuin suomalaisten. Ylen dokumentin perusteella maahanmuuttajien on harvinaisen vaikea ylipäätään saada tehdä täällä töitä! Voisiko työttömyyslukuerot olla pelkästään jäykistä rakenteista johtuvia?

En siis ymmärrä miksi yritetään rajata, lokeroida ja lisätä byrokratiaa sosiaaliturvan rajauksilla, kun voitaisiin muuttaa koko sosiaaliturvajärjestelmä, työn verotus ja työkulttuuri sellaiseksi, että työtä kannattaa tehdä aina ja sitä on myös ilo tehdä! Esimerkiksi Elina Valtosen lanseeraama perustili kattaisi kaikki nämä kohdat.

Mielenkiintoisia juttuja, joista olen todennäköisesti vielä hyvinkin tietämättömällä tasolla. Ja toki maahanmuuttoasiat eivät ole kuntapäättäjien vaan kansanedustajien heiniä, mutta kyllähän minua kaikki politiikkaa aina kiinnostaa. Ja voihan se olla, että jonain päivänä vielä istun eduskunnassakin! Tosin en vielä moneen vuoteen.

On mielestäni eriarvoistavaa ja suorastaan demokratialle haitallista, että kansanedustajien tulee olla Helsingissä vähintään neljänä päivänä viikosta. Minun ja varmasti todella monen muunkin pienten lasten vanhemman halukkuutta asettua ehdokkaaksi vähentää kansanedustajien pitkä työmatka ja etävanhemmuuden haasteet. Miksi istuntoja ja kokouksia ei voida järjestää edes osittain etänä? Tai vaihtelevasti paikan päällä Helsingin lisäksi vaikka Oulussa, Tampereella ja Turussa?

Seuraavat eduskuntavaalit ovat kahden vuoden päästä. Minä en ole vielä silloin valmis uhraamaan ihanankamalaa perhe-elämääni ja lasteni ainutkertaista lapsuutta yhtään millekään. Mutta ehkä 20 vuoden päästä sitten!