Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 2. Miten voitetaan vaalit?

Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 2. Miten voitetaan vaalit?

Vaalikooma alkaa helpottaa ja ajattelin nyt mahdollisia seuraavia vaaleja (?!?!) varten kirjata ylös näiden kuntavaalien 2021 onnistumiset ja kehittämisenpaikat.

Vaalihuumaa Rotuaarilla yhdessä Mari-Leena Talvitien kanssa!

Kiva käydä juttuja läpi ja huomaan taas kerran olevani epämääräisen epäjärjestynyt, mutta aikaansaava projekti-ihminen. On mukava suunnitellla, toteuttaa, miettiä, heittäytyä, pohtia ja puskea. Projektin päättyminen on kuitenkin aina niin äärimmäisen tylsää riippumatta lopputuloksesta. Siksikin varmaan väsy painaa, kun nyt ei ole selkeää konkreettistä kiintopistettä mihin keskittyä ja mistä innostua… Jospa valtuustoneuvottelujen tulos pian selviää – ja samalla uusi kiintopisteeni!

Vaalibudjetin kehittyminen

Vaalibudjettini oli alun alkaen maltilliset 500 e sisältäen puoluemaksun (200e). Loput 300 e olin ajatellut kuvausvaatteisiin (koska halusin todella panostaa kuvaan), autotarroihin ja someen.

Matkan varrella tuli erilaisissa yhteyksissä puhetta, että olen ehdolla ja sain lopulta jopa kuusi sponsoria kampanjalleni!! Ensimmäisen diilin hoiti mieheni, seuraavan tuttavani ja neljä muuta hoidin ihan ite! Aluksi tuntui tosi hankalalta pyytää ihmisiltä rahaa, mutta homma helpottui huomattavasti teroitettuani itselleni etten kerää rahaa itseni vaan paremman Oulun puolesta. Oman kasvokuvan tunkeminen joka paikkaan tuntui sekin aluksi niin tyrkyltä, itseriittoiselta ja ahdistavalta, mutta siihenkin tottui yllättävän äkkiä; ihmisten pitää tunnistaa minut, jotta osaavat äänestää hyvän tyypin valtuustoon.

Flaijerit 👌

Budjetin kasvaessa mainosväylät laajenivat: ensin ostin bussimainokset, sitten kuvasin vaalivideon, sitten tilasin flaijerit. Loppusuoralla innostuttiin vielä yhteen lehtimainokseen. Kovasti olisin halunnut kasvoni pääväylien suuriin digitauluihin, mutta rahat olivat siinä vaiheessa jo loppu.

Vaalibudjetti

MENOT:

  • puoluemaksu 200 e
  • vaalikuva 340e (sis. vaatteet, hiukset, meikki)
  • painomateriaali 250 e (käyntikortit + pääsiäsikortit + tulitikkuteipit + autotarrat)
  • 415 e (2000 flaijeria + 5 julistetta)
  • fb+instagrammainokset 260e
  • vaalivideo 550 e
  • postimerkit+kuoret 200e
  • karkit 50 e
  • bussimainost 350
  • lehtimainos 100 e
  • heijastinliivi 20e

TULOT:

  • 350 e (yritys)
  • 750 e (yritys)
  • 415 e (yritys)
  • 50 e (yksityshenkilö)
  • 100 e (yksityishenkilö)
  • 750 e (yritys)

Itselleni jäi maksettavaa 320 e + aika + vaiva+ rikkoutunut lamppu kiireessä + turhat ostosreissut ajatuksissaan kun jättää just sen maidon ostamatta mitä meni ostamaan koska ajatukset jossain sosiaalihuoltolaissa… Kaiken kaikkiaan kyllä siis superhyvin meni budjetin suhteen!

Bussimainos yhdessä Niilo Heinosen kanssa!

Vaalistrategia – mikä toimi, mikä ei?

Minun vaalistrategiani oli äärimmäisen yksinkertainen: luovasti, pelotta ja innolla kaikkea mahdollista resurssien mukaan. Alkuun tutustuin verotukseen, köyhyyteen, valtuuston toimintaan ja kaupungin asikirjoihin. Aloin seurata paikallisuutisia tarkemmin, osallistuin facebookin keskusteluihin ja rakensin kotisivuja. Kokosin huipputiimini, jota ilman en olisi tullut valituksi. Kävelytin jo tammikuussa koiraa heijastinliivi päällä, jossa luki nimeni+ ”äänestä naapuriasi”, vaikka kukaan ei varmasti älynnyt vielä mistä ihmeen vaaleista on kyse! Aloin hahmotella käyntikortteja ja luovia tapoja saavuttaa ihmisiä liikaa itseäni tyrkyttämättä. Askarreltiin lasten kanssa pääsiäiskortit naapurustoon, johon lisäsin ehdokasmainokseni. Kiersin hienolla ilmalla biitsejä jakaen karkkia ja flaijereita. Kerran pönötin Oulujoen varressa kaataen kahvia ja jutellen politiikkaa hirveässä viimassa. Instastoria aloin tehdä päivittäin. Kirjoitin kalevaan kolmesti. Kirjoitin blogia. Otin kantaa kahvipöydässä ja lenkkipolulla. Keskustelin ystävällisesti ja asiakeskeisesti oman keskeneräisyyteni myöntäen kaikesta ja kaikkialla. Pyöräilin tarroitetulla laatikkopyörällä leikkipuistoon, kaupungille ja hautausmaalle. Kolmeen autoon laitatin autotarrat. Bussimainos tuli viikoksi juuri ennen vaaleja. Yksi lehtimainos tehtiin upealla naisehdokasporukalla viimetinkaan. Viimeiset viikonloput ennen vaaleja jaoin karkeilla koristeltuja ylijääneitä käyntikortteja torilla ja Rotuaarilla. Lopuksi vain toivoin parasta.

Forumin vaaliliite

Kaiken lähtökohtana oli minunlainen tekeminen. Tärkeintä on ollut tajuta, että minä kelpaan politiikkaan tällaisena hulluttelevana, tietämättömänä ja väsyneenä äiti-ihmisenä. Nyt tuntuukin jo hassulta se, kuinka kuvittelin inhimillisyyden vievän vakavastiotettavan poliitikon viitan ulottumattomiini vaikka homma on nimenomaan päinvastoin: lähestyttävää, rehellistä ja samaistuttavaa ehdokasta on helppo äänestää.

TOIMIVAT JUTUT:

  • ajatuksella kirjoitetut blogipostaukset ovat parhaimpina päivinä keränneet yli 200 lukijaa
  • FB- ryhmä Kuntavaalit 2021 oli hyvä oppimisalusta itselleni ja muutama äänestäjäkin löytyi sitä kautta
  • autoteippaukset olivat 6 viikkoa kolmessa eri autossa eripuolilla Oulua ja toimivat mielestäni hyvin (näillä alueilla eniten ääniä)
  • kohdennetut mainospostit naapurustoon ja lääkärikollegoille
  • Vaalivideo! Koronan vuoksi kaikki äänestäjien tapaaminen oli kiellettyä ja halusin luoda videon kautta ihmisille tunteen, että ovat tavanneet minut. Panostin videon juoneen ja laatuun. Videota on nyt katsottu pelkästään facebookissa yli 10 000 kertaa!
  • Fb ja instamainonta tavoitti hyvin! Tätä lisää!

EI NIIN TOIMIVAT JUTUT

  • en nähnyt bussimainostani kertaakaan (näkikö kukaan muukaan??) ja oikeastaan huomattavasti edullisemmaksi ja tehokkaammaksi olisi tullut käyttää rahat someen/autoteippauksiin
  • käyntikortit oli ihan turhia! Loppusuoralla tosin teippasin niihin karkit ja jaoin Rotuaarilla (meni paremmin kaupaksi kuin pelkät flaijerit)
  • flaijerit ovat täysi mysteeri. Panostin laatuun ja sisältöä hiottiin. Tilasin painotuotteet paikallisilta firmoilta ja tilasin niitä maltilliset määrät (käyntikortit 500 kpl, tulikkutarrat 200kpl, pääsiäiskortit 500 kpl, flaijerit 2000 kpl). Jakamiseen meni monta iltaa. Olisikohan pelkkä some ja kokoomuksen yhteismainokset kuitenkin riittääneet? Tuntuu hullulta, jos jokainen ehdokas tilaa samat ja enemmänkin? Voisiko seuraava kampanja olla flaijeriton?
  • Vaalikuva. Tottakai kävi niin, että hartaasti valittu farkkupaita oli kuvassa aivan liian vaalea, kallis meikki liian tumma, tukka liian iso ja minä sitten kaiken kukkuraksi muutenkin vaan outo. Itkin yhden illan kummallista kuvaani, jossa en ole minä vaan joku muu. Päädyin ottamaan uuden kuvan ja maksamaan lystistä 150 e lisää. Menin kuvaan ystäväni kanssa (hän varmisti, että näytän itseltäni) , meikkasin itse ja laitoin päälleni värikkään paidan (vihreä), jotta erottuisin tällä kertaa taustasta ja toisaalta myös puolueen satapäisestä joukosta yhteismainonnassa. Yleensä en ahdistu ulkonäköasiosita ollenkaan, mutta nyt kun tiesin kuvani leviävän sinne sun tänne piti sen näyttää minulta. Onneksi menin uuteen kuvaan!
Oulun kokoomus

Näin jälkikäteen katsottuna olen tehnyt valtavasti hommia. Kaikki tuntui kuitenkin muutamaa viimeistä viikkoa lukuunottamatta helpolta ja erittäin luontevalta. Olin minä ja luotin siihen, että tiedän mitä teen ja että minulla on oikeasti jotain annettavaa. Lopputulos oli huikeat 537 ääntä eli 0.6% kaikista kaupunkimme äänistä. Vertailukohtana ihana, osaava ja suosittu kansanedustajamme Mari-Leena Talvitie sai 1232 ääntä eli 1.4% äänistä. Oulun kokoomuksen valtuutetuksi olisi riittänyt 286 ääntä eli menin heittämällä sisään! Saapa nähdä mihin leikkiin sitä tulikaan lähdettyä mukaan!

Laitetaan hyvät ideat jakoon: mikä vaalimainonta on ollut sitä toimivinta mainontaa? Minkälainen vaalimainonta ärsyttää/kiinnostaa/hymyilyttää?

Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 1. Vaaliblues ja lautakuntapaikka

Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 1. Vaaliblues ja lautakuntapaikka

Vaaliblues

Sunnuntai oli täynnä intoa, jännitystä, iloa ja juhlamieltä! Olin niin häkeltynyt, kun äänimäärä laskennan edetessä vain kasvoi ja kasvoi ja kasvoi – ja kasvoi! Lopputulos oli huikeat 536 ääntä! Ja tittelinä seuraavat neljä vuotta Rouva kaupunginvaltuutettu. Onhan tää nyt hienoa!

Mutta voi kauhea kuinka kamala maanantai sitten olikin! Korkealta riemupilvistä tultiin alas ja kovaa. Yöunet jäivät sunnuntaiyönä vähäisiksi, mutta kyllä koko vaalikampanja on vienyt kaikesta ihanuudestaan huolimatta yllättävän paljon energiaa. Olo oli vaalien jälkeisenä päivänä tyhjä ja turta, itketti, ärsytti ja turhautti kaikki. Mietin mihin sitä tulikaan lähdettyä mukaan ja että haluanko tätä oikesti?

Tuntuu pahalta myöntää miettivänsä masentavia, kun niin moni äänesti juuri minua ja niin moni halukas jäi ilman valtuustopaikka. On kuitenkin äärimmäisen inhimillistä kokea ristiriitaisia tunteita itselle suurten juttujen edessä. Samoihin ajatuksiin törmäsin pääsykoerutistuksen tai raskauksien kanssa; pitkän ja iloisenkin odotuksen loputtua minulla on usein ollut tyhjä ja masentunutkin olo. Avain takaisin tasapainoon onkin juuri omien ristiriitaisten ajatusten tuomitsematon kuuntelu ja läpikäynti luotettavien läheisten kanssa.

Lautakuntapaikan valinta

Heti vaalipäivästä seuraavana päivänä on valtuustoryhmän eli meidän tapauksessa kaupungin valtuustoon valituksi tulleiden kokoomuslaisten ja neljän varajäsenen kokous. Ensimmäisessä kokouksessa päätetään mm. neuvottelijat puolueiden välisiin neuvotteluihin. Neuvotteluissa neuvotellaan luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, johtokuntiin ja muihin toimielimiin (ks kuva!).

Olen mietiskellyt hyvinvointilautakuntaa, sivistys-ja kulttuurilautakuntaa sekä yhdyskuntalautakuntaa. Jos (ja kun) menen terveyskeskukseen töihin joutuisin jääväämään itseni hyvinvointilautakunnasta. Jos hallituksen kaavailema sote tulee, loppuu hyvinvointilautakunnan työ seinään 1.5 vuoden kuluttua. Näillä näkymin itselleni tutuimmat hommat ovat siis valitettavasti nyt poissa laskuista… Rakennukset, rakentaminen ja tonttipolitiikka ovat kiinnostaneet aina eli siinä mielessä yhdyskuntalautakunta olisi passeli. Toisaalta sivistys-ja kulttuurilautakunnassa pääsisi ehkä parhaiten vaikuttamaan terveyden ylläpitoon ja aiheet ovat omasta arjesta hyvinkin tuttuja. Ja mitä noissa kaikissa muissa paikoissa tehdään? Hankalaa. Ja toiveet pitää jättää jo huomenna torstaina… Onneksi kokoomus järjestää illalla infon.

ouka.fi

Mielenkiintoisia pomintoja hallintosäännöstä:

  • Kaupungivaltuuston puheenjohtaja saa 2750 €/kk (ei ansionmenetyskorvauksia tai kokouspalkkioita erikseen) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja 5500 €/kk (ei ansionmenetyskorvauksia tai kokouspalkkioita erikseen). Valtuuston varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä varapuheenjohtaja saavat 250€/kk. Yhdyskunta-, hyvinvointi- sekä sivistys- ja kulttuurilautakuntien puheenjohtajat saavat 2750€/kk.
  • Kuntalaissa tarkoitettujen kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot:
    1. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 150 euroa/kokous
    2. lauta- ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat 115 euroa/kokous
    3. viranomaisen päättämä seminaari, koulutus- tai informaatiotilaisuus tai vastaava kaupungin järjestämä tilaisuus 85 euroa/tilaisuus
  • Jos luottamushenkilöllä on alle 10 -vuotias lapsi, puoliso tai hän toimii lain tarkoittamana omaishoitajana henkilölle, jota ei voi jättää luottamustoimen hoidon ajaksi ilman ulkopuolista hoitajaa, korvataan hoitajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että luottamushenkilö lääkärintodistuksella tai muilla asiakirjoilla osoittaa, että hoitajan palkkaaminen on ollut välttämätöntä. Korvaus maksetaan alalla yleisesti noudatettavan tason mukaisesti.

Opettelua, kysymistä, ihmettelyä – ja taas opettelua

Sääntöihin ja pöytäkirjoihin tutustuminen on mielenkiintoista ja tylsää samaan aikaan. Samalla tulee tutuksi poliitikkojen ja politiikan rakenteiden kanssa ja olenkin ollut huomaavinani viestintäongelmia (kokouskutsu ei tule ajoissa) ja ylimielisiä vastauksia (”se lukee kuntalain momentissa tämä ja tuo, kaikkihan sen tietää”). Kaikilla tuntuu myös olevan hirveä kiire rakentaa uutta valtuustoa ja jakaa valtaa, vaikka mitä väliä olisi parilla päivällä, että sais vähän levätä…? Yllätyksiä tulee jatkuvasti (ai näin paljon kokouksia? Ai saa kuitenkin lapsenvahdin, ihanaa!). Jännityksellä odotan mitä muuta tulee yllätyksenä, kun ymmärrettävästikin vanhat politiikassa pitempään olleet eivät hoksaa kaikkea kertoa eikä uusi osaa niistä kysyä.

Onneksi apua tarjotaan aktiivisesti ja ystävällisesti koko ajan ja aina on joku jolle soittaa. Ihania ihmisiä on ympärillä paljon niin politiikassa kuin lähipiirissäkin. Tästä on hyvä jatkaa ihmettelyä.

Miten ikäihmisten asemaa voitaisiin Oulussa parantaa?

Miten ikäihmisten asemaa voitaisiin Oulussa parantaa?

Rauhan Tervehdys-lehti haastoi kuntavaaliehdokkaat mukaan Yhteisvastuukeräykseen, jonka teemana oli ikäihmisten aseman parantaminen Oulussa. Haaste poiki hienoja ideoita aina esteettömyyden lisäämisestä lavatansseihin!

Kokeneena lastenneuvolan kuluttajana minä haluisin Ouluun aikuistenneuvolan.

Terveyskeskuksessa ja päivystyksessä tapaa paljon ikääntyneitä potilaita, jotka ovat menneet huonoon kuntoon mm. heikon syömisen, lääkkeiden omatoimisen lopetuksen tai pelon ja ahdistuksen vuoksi. Olisi inhimillisesti oikein ja taloudellisestikin järkevää tarjota ikäihmisille helposti saavutettavissa olevaa terveysneuvontaa sekä tukea ja apua arjen pieniin terveysongelmiin.

Tällä hetkellä Oulunsalossa toimii ajatuksiani hyvin lähellä oleva terveyspiste. Soittelin vetäjälle ja juteltiin pitkät pätkät ennaltaehkäisyn tarpeesta ja vaikuttavuudesta. Terveyspointissa ikäihmiset saavat maksutonta neuvontaa terveysasioissa, verenpaineen mittausta sekä henkistä tukea. Terveyspisteen toiminnasta vastaa vapaaehtoiset terveydenhuollon ammattilaiset yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Hienoa työtä, mutta miksi näin tärkeä toiminta pyörii vapaaehtoistoimin ja pelkillä avustuksilla?

Haluan Ouluun lisää terveysneuvontaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä kaiken ikäisille ihmisille. Vastasin Rauhan tervehdyksen haasteeseen näin:

”Valtion huoltosuhde on hälyttävän heikko: vuonna 2019 sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli jopa 133 ei-työssäkäyvää henkilöä. Huoltosuhteen heikentyessä on entistä tärkeämpää, että jokainen työkykyinen olisi töissä. Työtä tekevät ihmiset tuottavat veroeuroja, joilla taataan hyvälaatuisten palveluiden olemassaolo. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää huomata se, mistä veroeurot tulevat; uusia veroeuroja ja niitä tuottavia työpaikkoja syntyy vain ja ainoastaan yrityksiin. Ikäihmisten asemaa parannetaan parhaiten turvaamalla yritysten tehokas toiminta. Huoltosuhdetta tasapainottamalla takaamme sen, että hoitajamitoitus on riittävä, lääkäriin pääsee ja elämä on myös ikäihmisenä onnellista ja omannäköistä.”

Olen huolissani omasta vanhuudestani: riittääkö Oulun rahat ja resurssit siihen, että minäkin pääsen vanhana hoitoon? Jos hoidon laadusta ja riittävyydestä ollaan jo nyt huolissaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan? Terveydenhuoltoalan ammattilaisten työhyvinvointiin satsaaminen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaminen juuri aikuisneuvolan tyyppisillä ratkaisuilla säästää rahaa, mutta riittääkö sekään?

Upea Oulu ja upeat oululaiset

Mitkä ovat Oulun kaupungin vahvuudet? Entä mitkä ovat sinun omat vahvuutesi – tai koulusi, työpaikkasi tai perheesi vahvuudet? Missä olemme hyviä ja miksi? 

Oulussa on upeat puistot ja pyörätiet. Oulussa on omanlainen, puhutteleva ja maanläheinen kulttuuri, jonka moninaisuuteen pääsee kiinni jo lyhyellä kävelyllä Pikisaaresta Valkeaan. Me oululaiset nautimme spontaaneista kohtaamisista, tuulisista jääkävelyistä, leppoisista torinlaidalla istuskeluista sekä positiivisesta pöljyydestä. Parhaimmillaan koulussa ja työpaikalla on kivaa ja kotona turvallista.

Mahdollisuuksien Oulu

Kehittymisen kannalta on inhimillistä ja välillä järkevääkin listata toimimattomuuksia. Usein ajattelemme, että vain epäkohtien esille nostaminen auttaa niiden korjaamisessa. Valituksen keskellä unohtuu kuitenkin liian usein se, mikä on jo hyvin ja toimivaa. Miten kävisi, jos keskittyisimme tutkimaan vahvuuksia tarkemmin? Terveyttä on helpompi vaalia kuin sairautta hoitaa – ja onnistumisiin keskittymällä hyvää on mahdollista jalostaa vieläkin paremmaksi. 

Voisiko Oulu aloittaa järjestelmällisen ja tavoitteellisen kaupunkilaistensa hyvinvoinnin ja onnistumisten mittaamisen? Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa käytössä olevan ja Soccan kehittämän aikuisten hyvinvointimittarin tarkoituksena on auttaa ihmisiä hahmottamaan vahvuuksiaan ja alueita, joilla hyvinvointia on mahdollista kehittää tai lisätä. Onko minun vahvuuteni toimintakyky, toiveikkuus, elämänhallinta vai kenties kyky kohdata vastoinkäyminen lannistumatta? Myös omien arvojen kirkastaminen ja elämän merkityksen miettiminen tekevät meille kaikille hyvää.

Voisiko Oulu kehittää oman mittarinsa, joka mittaisi kaupunkilaisten tyytyväisyyttä itseensä, mutta myös tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin, kaupunkikulttuuriin, turvallisuuteen, innovatiivisuuteen ja yritysmyönteisyyteen? Vastausten perusteella voisimme keskittyä kehittämään jo olemassa olevaa hyvää vieläkin paremmaksi. Samalla voisimme perustellummin pyrkiä eroon oululaisten hyvinvointia heikentävistä asioista.

Sitä saadaan mitä mitataan, joten olisiko jo aika mitata oululaisten ja Oulun hyvinvointia – koska juuri sitä me tarvitsemme kipeästi lisää.

kirjoittajat: Mono Kuoppala (kok.), Erika Taube-Säkkinen (kok.)

Oulu tukee tonttikauppaa terveyden ohi

Oulun kaupunki on jo pitkään tukenut yhteisillä verorahoillamme keski- ja hyvätuloisten tonttihankintoja. Puhumme kauniisti kohtuuhintaisen asumisen tukemisesta ja tasa-arvosta, vaikka tosiasiassa kaupungin toiminta on räikeästi juuri päinvastaista. Miksi Oulussa toimitaan näin? Miksi me tuemme keski-ja hyvätuloisten tonttiostoja toimivien palveluiden turvaamisen ohi?

Vuonna 2021 Oulun kaupunki asetti haettavaksi 116 omakotitalotonttia. Niistä 30 myytiin tarjousten perusteella keväällä ja loput 80 arvotaan syksyllä. Tarjousten perusteella myytäessä tontin hinta määräytyy sen mukaan kuka tarjoaa eniten, kun arvonnassa tontin hinta on määritelty kaupungin puolesta valmiiksi – ja vieläpä melko alas. Arvonnassa olevan tontin hinta asetetaan siis yhteistuumin alle markkinahinnan eli alle sen hinnan, mihin hinta tarjouskaupassa voisi parhaimmillaan nousta. Kaupunki tukee rahallisesti tarjouskauppahinnan ja arpaijaishinnan erotuksen verran ostajien tonttikauppaa – vuositasolla siis mahdollisesti jopa yli 800 000 euron edestä!

lähde: ouka.fi

Kun Hiukkavaaran halutuinta tonttia haki 118 hakijaa ja vain yksi sen sai, olisi hinta tarjouskaupalla voinut nousta korkeaksikin. Mikäli kaikki tontit myytäisiin tarjouskaupalla halutuimpien tonttien hinta todennäköisesti nousisi ja toisi kaupungin kassaan kovasti kaivattuja lisätuloja. Miksi hukkaamme mahdollisuuden korkeampiin verotuloihin?

Vasta-argumenttina markkinatalousvetoiseen tonttikauppaan on käytetty alueiden eriytymistä tulotason mukaan sekä tonttihintojen karkaamista pilviin. Huoli rikkaiden ja köyhempien asuinalueiden eriytymisestä on aiheellinen, mutta keski- ja hyvätuloisten tonttikauppojen tukeminen ei ole tähän oikea lääke. Alueellista eriytymiskehitystä eli segregaatiota voidaan tutkimusten mukaan ehkäistä monipuolisella kaavoituksella, laadukkaalla varhaiskasvatuksella ja koulutuksella sekä hyväksyvällä, sosiaalisia kontakteja lisäävällä ilmapiirillä. Huoli tonttihintojen hallitsemattomasta nousemisesta on sekin aiheellinen ja hallittavissa kysynnän ja tarjonnan lain avulla: hinnat pysyvät kohtuullisena, jos kaupunki kaavoittaa tontteja tarpeeksi ja vastaa ketterästi korkeaan kysyntään.

Tonttiarpajaisten taustalla on kaunis ajatus siitä, että jokaisella oululaisella olisi mahdollisuus omakotitalotonttiin. Nopeasti ajateltuna arvonta kuulostaa tasapuoliselta, vaikka tosiasiassa kyseessä on keski- ja hyvätuloisia suosiva ja erityisesti pienituloisten palveluita heikentävä järjestely. Kellään pienituloisella ei ole mahdollisuutta osallistua tonttiarvontaan, jos uusilla asuinalueilla halvinkin tontti on hinnaltaan 40 000 e.

Ja mitäs sitten kun arpa ei osu ja huono tuuri jatkuu vuodesta toiseen? Monen perheen kohdalla tonttiarvonta estää rakentamisen ja sen suunnittelun kokonaan, kun oman tontin saamisen aikataulusta ei ole mitään tietoa. Tällä metodilla kiireisimmät kotitaloudet karkaavat naapurikuntiin.

Pitäisikö tonttiostoja sitten tukea entistä enemmän ja entistä isommilla summilla?

Ei. Jokainen kaupungin euro joka laitetaan tonttiostojen tukemiseen on samantien pois jostain muusta. Valtuuston tehtävänä onkin päättää mihin meidän yhteiset verorahamme laitetaan – ja myös se mihin niitä ei laiteta. Vaihtoehtoiskustannuksen tärkeyttä ei saisi päätöksenteossa unohtaa koskaan.

Lopetetaan siis turha sääntely, kaavoitetaan lisää tontteja, myydään tontit markkinahintaan – ja ennenkaikkea siirretään tontinhankintatukien rahat sinne missä niitä eniten tarvitaan: mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä lapsiperheille. Tasapuolisuutta ei ole se, että jokainen saa Rotuaarilta omakotitalotontin vaan se, että jokaisella oululaisella on yhtäläinen mahdollisuus toimivaan terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen.

Jaetaan 800 000 euroa koko Oulun kesken – ei 80 onnekkaan kesken.

SoTe-uudistus vie Oulun kaupungin rahat

Sosiaali-ja terveyspalvelumme eivät toimi optimaalisesti eivätkä varsinkaan tasa-vertaisesti. Sosiaali- ja terveysuudistus eli SoTe-uudistus on tarpeellinen. Hallituksen uudistussuunnitelmat kuulostavat erittäin hyviltä: Sote-palvelut yhdenvertaisesti kaikille, painopiste peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, yhdellä yhteydenotolla oikeaan palveluun. Vain rahoitus ja sen siirtyminen herättää kysymyksiä: kun yli 60% Oulun kaupungin rahoista ohjataan uuden hyvinvointialueen budjettiin kuinka käy koulutuksen, kulttuurin, pyöräteiden kunnossapidon, terveyden ylläpidon ja sairauksien ennaltaehkäisyn? Ja milloin johtaminen on koskaan parantunut sen siirtyessä aina vain kauemmaksi kaupunkilaisista?

Sote-palvelut kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle

Nykyisin kunnat ja kaupungit järjestävät ja kustantavat itsenäisenä itsehallintona sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen. Erikoissairaanhoidon palvelut kunta tai kaupunki ostaa sairaanhoitopiiriltä ja monet palvelut kuten esimerkiksi hoivapalvelut yksityisiltä yrittäjiltä. Hallituksen suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallinnolliset alueet eli hyvinvointialueet. Hyvinvointialueet tuottaisivat palvelut pääosin julkisina palveluina.

Lainaus rahoitusmallista soteuudistus.fi:

”Hyvinvointialueiden rahoitusmallissa sosiaali- ja terveydenhuollon osalta rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Pelastustoimen osalta rahoituspohjaa korotetaan kustannustason kasvulla. Lisäksi kustannustasossa huomioidaan myös hyvinvointialueiden mahdolliset tehtävämuutokset. Tämän lisäksi hyvinvointialueelle myönnetty laskennallinen rahoitus tarkistetaan jälkikäteen vuosittain vastaamaan valtakunnallisesti toteutuneita kustannuksia.”

Jos rahoituspohjaa korotetaan aina tarvittaessa, mikä muu kuin hyvä tahto pakottaa hyvinvointialuetta miettimään ennaltaehkäisyn kannattavuutta? Ymmärretäänkö nähdä enää niin suurta vaivaa sairauksien ennaltaehkäisyn miettimiseksi, kun terveydenhuollon rahoitus on erillään kaikesta muusta terveyttä tukevasta toiminnasta? Ilkeä tosiasia on, että usein vasta rahapula laittaa ihmisen miettimään rahankäyttöään. Kaupungin taloutta pitäisi pystyä ajattelemaan kokonaisvaltaisesti: kun nyt satsaamme pyöräteihin ja tekojäähän ylipaino vähenee, verenpaineet laskevat ja säästämme selvää rahaa!

Valtionvarainministeriön arvion mukaan hallituksen malli maksaa ensimmäisen viidentoista vuoden ajan enemmän kuin se, että ei tehtäisi yhtään mitään. Nyt kun korona on lisännyt entisestään digitalisaatiota ja etätyöskentelyä pelkään onko sote-uudistus jo valmiiksi liian vanhanaikainen? Onhan sanottu, että rakenneuudistuksen läpivienti veisi yli 10 vuotta. Tarvitsisimme ketterän ja kevyen uudistuksen joka mukautuu muuttuvan maailman mukana – emme lisää hidasta byrokratiaa.

Tarvitsemme SoTe-uudistuksen

Palvelukokonaisuutta on yritetty uudistaa viimeiset 15 vuotta, mutta hallitusten siinä aina epäonnistuessaan on asioita viety eteenpäin paikallisilla tasoilla yli kuntarajojen tarpeen mukaan. Miksi tätä ei tueta lisää? Miksi kalliin hallintouudistuksen rahoja ei suunnata suoraan hoidon parantamiseen? Miksi paikallisesti toteutettu SoTe-uudistus ei riitä?

Olen häkeltynyt ja hämmentynyt hallituksen SoTe-suunnitelmista. En ymmärrä yhtään millä tavalla massiiviset ja kalliit hallintouudistukset tukevat terveydenhuoltoa. Ymmärrätkö sinä?

Miksi Kansallinen Kokoomus?

Puolue on nyt päätetty ja kuntavaaliehdokaspaperitkin allekirjoitettu! Jännää! Puoluevalintani on aiheuttanut lähipiirissäni sekä iloisia, että kauhistuneita huudahduksia. Valinta ei ollut kovin helppo: luin kaikkien suurimpien puoluiden ohjelmat läpi, kävin kovan sisäisen kamppailun vihreiden kanssa ja loppuen lopuksi hyvistä puolueista valikoitui minulle sopivimmaksi Kansallinen kokoomus.

Siksi kokoomus

Ilokseni huomasin kuinka kaikilla puolueilla on yhtenäinen tavoite Suomesta, jossa on entistäkin laadukkaampi koulutus, parempi työllisyys, toimivampi terveydenhuolto, vihreämmät valinnat ja kestävämpi talous. Suurimmiksi itselleni merkittävimmiksi eroiksi eri puolueiden välillä nousivat talousasiat sekä erilaisuuden arvostaminen.

Kaikki puolueet haluavat valtiolle lisää rahaa ja tätä kautta parempia palveluita – tavat päämäärän saavuttamiseen vaihtelevat. Olen ymmärtänyt, että vasemmistopuolueet ajattelevat tiivistetysti taloudesta niin, että veroja korottamalla ja velkaa ottamalla rahoitetaan koulutus, joka lisää työllisyyttä, joka puolestaan lisää verotuloja ja parantaa näin ollen palveluja ja velan takaisinmaksukykyä. Oikeistopuolueet ajattelevat taloudesta tiivistetysti niin, että veroja laskemalla työntekijöiden palkkaaminen yrityksiin helpottuu ja kansalaisten ostovoima lisääntyy, jolloin työpaikat lisääntyvät ja verotulot tätä kautta kasvavat. Kummassakin tavassa ajatella on hyvät ja huonot puolensa. Vasemmiston linjassa raha ja työpaikat tulevat koulutuksen myötä eli vasta pitkän ajan kuluttua jos silloinkaan. Työvoiman palkkaamista hankaloitetaan, mutta vähävaraisten tuet ovat heti hiukan isommat. Oikestopuolueet uskovat, että ihmiset joille on veronalennusten vuoksi jäänyt enemmän käyttörahaa tosiaan kuluttavat ne, eivätkä esimerkiksi säästä rahojaan. Oikeistopuoleet eivät anna vähävaraisille suoraan enemmän rahaa vaan tukevat hyvinvointia ja työllistymistä kohdennettujen palveluiden tarjoamisella, joka itsessään taas lisää työllisyyttä.

Kaikilla puolueilla on käytettävissään paljon tutkittua tietoa taloudesta, mutta myös paljon olettamuksia. Yhdistävä tekijä puolueiden välillä on kuitenkin se, että kaikki haluavat luoda uusia pysyviä työpaikkoja. Työpaikkojen luominen on tärkeää kahdesta syystä: työssäkäyvä ihminen on usein terveempi ja tyytyväisempi elämään kuin työtön ihminen ja työntekoa voidaan verottaa. Ilman terveitä työssäkäyviä meillä ei ole verorahoja, joilla tällä hetkellä rahoitamme hyvinvointivaltiomme.

Päätöksiä saa ja pitääki toki kritisoida, mutta miksi puolueet jakavat suomalaiset sortajiin ja sorrettuihin?

Se mistä olen ollut erityisen järkyttynyt on tapa, jolla monet puolueet puhuvat toisistaan. Puoluohjelmissa piikitellään, tavoite-ohjelmissa lokeroidaan ja varsinkin sosiaalisessa mediassa jopa haukutaan muita puolueita ja heidän edustajiaan. Päätöksiä saa ja pitääki toki kritisoida, mutta miksi puolueet jakavat suomalaiset sortajiin ja sorrettuihin? Tai vallanalaisiin ja valtaapitäviin? Mikä tarkoitusperä tällaisessa vastakkainasettelussa on? Mehön olemme kaikki samaa porukkaa samassa veneessä! Minulle on tärkeää, että asioista voidaan olla eri mieltä menemättä henkilökohtaisuuksiin. Minulle on tärkeää, että toisista ihmistä puhutaan kunnioittavasti vaikka he ajattelisivat tai tekisivät jotain mitä me emme tekisi ikinä. Kokoomus erottautui tässä asiassa muista puolueista edukseen. Nähtäväksi jää lunastaako kokoomus odotukseni.

Otteita Oulun kokoomuksen tavoitelistasta

Alla on lueteltu lyhyesti Oulun kokoomuksen tavoitteet tasa-arvoisemman ja paremmin voivan Oulun puolesta. Merkitsin kohdat, jotka ovat minulle erityisen tärkeitä. Oulu tarvitsee toimivan terveydenhuollon, hyvinvoivat työntekijät ja ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon innostavan ympäristön. Kaiken takana on vakaa talous, joka turvaa hyvän elämän edellytykset meille ja tuleville sukupolville.

YHTENÄINEN OULU LAAJALLA ALUEELLA

  • nuori väestörakenne on vahvuus
  • yhtenäinen, monipuolinen Oulu
  • erilaiset asuinalueet ja edullinen asuntotuotanto ovat kilpailuvaltteja
  • ketterä ja oikea-aikainen kaavoitus luo elinvoimaa
  • kaupungin tilojen tehokas käyttö kaikkien kaupunkilaisten hyväksi

HÖYHENEN KEVYT KAUPUNGIN HALLINTO

  • kaupungin hallintoa on edelleen kevennettävä
  • henkilöresurssit ohjattava tekeviin ja hoitaviin käsiin, ei hallintoon
  • Oulu-raadit kaupunkilaisten ja päätöksentekijöiden vuoropuhelukanavana

YRITTÄJYYDEN JA YRITTELIÄISYYDEN AVULLA ELINVOIMAA JA TYÖTÄ

  • liikenneyhteyksiä kehitetään edelleen
  • yritysten toimintamahdollisuudet varmistettava
  • elinvoimaisuus on yhteistyötä
  • työ on parasta syrjäytymisen ehkäisemistä

KAUPUNKIKESKUSTA – OULULAISTEN OLOHUONE

  • kaupunkikeskustavisio käytäntöön lähivuosien aikana
  • vähemmän byrokratiaa
  • lisää kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyttä lisääviä toimintoja ja tapahtumia
  • järjestöt mukaan tapahtumien yhteistyökumppaneiksi

MATKAILUPOTENTIAALI KÄYTTÖÖN

  • Nallikari-Hietasaari-alueen potentiaali täysimittaiseen käyttöön
  • yhteismarkkinointi kaupungin, tapahtumien, yritysten ja kulttuurielämän kanssa
  • luontomatkailu osaksi Oulua

HYVINVOINNILLA LISÄÄ ELINVOIMAA JA ELINVUOSIA

  • monituottajuuden ja palvelusetelien lisääminen
  • kannustaminen omatoimiseen liikkumiseen
  • monipuoliset liikuntapalvelut yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa
  • sujuva palveluiden pariin pääseminen mm. toimivalla ajanvarausjärjestelmällä
  • tehokkaampi tuki ja apu sitä tarvitseville

ELÄMÄNMITTAINEN OPPIMINEN

  • monituottajuutta päivähoidossa lisättävä, palvelusetelin käyttöä lisättävä
  • kouluverkkoratkaisu tehtävä viipymättä
  • koulujen ja monitoimitalojen tilat tehokkaaseen hyötykäyttöön
  • siirrytään kokonaiskoulupäiväajatteluun, jossa aamu- ja iltapäivätoiminta sekä erilaiset harrastekerhot ovat osa koulun toimintaa
  • järjestöt vahvemmin mukaan järjestämään kerhoja
  • harrastustakuun toteutumisen edesauttajana harrasteseteli

SENIORIVÄESTÖSTÄ HUOLEHDITAAN

  • senioreiden erilainen fyysinen kunto tunnistetaan palvelujen tarpeessa
  • kannustetaan senioreita omaehtoiseen liikkumiseen ja vapaaehtoistoimintaan
  • tutkitaan mahdollisuudet senioreiden edullisempaan bussilippuun päiväsaikaan
  • kaavoituksessa huomioidaan senioriasuntojen tarve ja sijainti

TERVEYSTEKNOLOGIASTA VIENTIVALTTI

  • vahvistetaan teknologiakaupungin vahvuuksia
  • varmistetaan riittävät resurssit teknologian kehittämiseen
  • markkinoidaan aktiivisesti Oulua terveysteknologian edelläkävijänä

TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ JOKAISELLE KAUPUNKILAISELLE

  • liikenneturvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota
  • varmistetaan turvalliset asuinympäristöt
  • panostetaan väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn

Mitä mieltä sinä olet: tuleeko näillä tavoittella Oulusta entistäkin parempi paikka elää, kasvaa ja toteuttaa itseään?

Skalpellin alla: Kokoomus

Olen kopioinut Kansallisen Kokoomuksen periaateohjeman blogiini, jotta voin kommentoida sitä selkeästi ja asiayhteyksistä irroittamatta (lähde:https://www.kokoomus.fi/periaateohjelma/). Olen tummentanut ne tekstikohdat, joita haluan erikseen kommenotida. Kaikesta muusta olen yleisesti ottaen samaa mieltä. Tämä ei ole mainos, ei puolesta eikä vastaan. Teksti on suurelta osin ajatusvirtaani ja saattaa sisältää sekä ajatus- että kirjoitusvirheitä.

Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu.

Kokoomus ja sen aate ovat osa demokraattisten maiden keskustaoikeistolaisten puolueiden muodostamaa yhteisöä. Se jakaa samat yhteiset vapauden ja demokratian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmisten, yhteiskuntien ja ympäristön hyväksi.

Nykyhetkessä tehtävät valinnat määrittävät tulevaisuutta vuosiksi tai vuosikymmeniksi eteenpäin. Erityisesti ympäristön kuormittamisen vähentämiseksi on tehtävä jatkuvaa työtä, joka alkaa jokaisen arkisista valinnoista. Päätöksenteossa paikallistasolta valtakunnalliselle, eurooppalaiselle ja kansainväliselle tasolle saakka on tehtävä johdonmukaisesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.

Suurena luonnonystävänä ilahduin kovasti tästä, että luonnonsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta on heti periaateohjelman kolmannessa kappaleessa! Hienoa! Vai onko tämä vain laskelmoitua markkinointia vihreille ihmisille? Joka tapauksessa: osui ja upposi.

Kokoomus uskoo ihmiseen itsestään ja toisistaan huolehtimaan kykenevänä yksilönä, jota ensisijaisesti ohjaavat oma eettinen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvitsee ympärilleen toimivan ja hyvinvoivan yhteisön, johon voi kuulua, tarvittaessa tukeutua ja jonka hyväksi itse antaa oman merkityksellisen panoksensa.

Niin uskon minäkin, mutta vain silloin kun ihminen on henkisesti tasapainossa, ei elä köyhydeessä tai turvattomuudessa. Masentuneena ei välttämättä jaksa tehdä eettistä pohdintaa. Kuoleman väsyneenä ei jaksa huolehtia itsestään saati toisista. Ahdistuneena luulee tekevänsä hyvää vaikka tekeekin todellisuudessa vain turhaa työtä. Huumeriippuvainen ei vieroitusoireisena tahdo aina tehdä hyvää. Uskooko Kokoomus myös näihin ihmisiin? Vai ymmärsinkö periaateohjelman kappaleen jotenkin väärin?

Ihminen osana luonnollisia lähiyhteisöjään toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja pyrkii sovittamaan omat tavoitteensa yhteen toisten ihmisten tavoitteiden kanssa. Tämän toteuttamiseen länsimainen yhteiskuntamalli tarjoaa parhaat historian saatossa kehittyneet puitteet. Niistä tärkeimmät ovat oikeusvaltio, demokratia ja markkinatalous sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Kokoomus on aatteessaan ja kaikessa politiikassaan sitoutunut länsimaisten arvojen ylläpitoon ja edistämiseen.

Viittaan edelliseen omaan kappaleeseeni. Keskimäärin terve ihminen varmasti kykeneekin toimimaan hedelmällisessä vuorovaikutuksessa.

Vapaassa yhteiskunnassa jokaisella on oltava mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliittisen järjestelmän on poistettava esteitä ihmisten omakohtaiselta toimeliaisuudelta ja itsensä toteuttamiselta. Mielekkään elämän sisällön ja sopivimmat tavat sen saavuttamiseen määrittelee ensisijaisesti jokainen yksilö itse omista lähtökohdistaan ja arvoistaan käsin.

Vapauden ydintä on täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa sukupuoleen, ikään, katsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, syntyperään, yhteiskunnalliseen asemaan tai muuhun taustaan katsomatta. Itsemääräämisoikeus ja fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ovat erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle syntymästä elämän viimeiseen päivään.

Ihmisen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väkivallasta. Vakaan ja luotettavan julkisen vallan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu turvallisuuden takaaminen jokaiselle. Sen on suojattava yksilöä pahanteon ja mielivallan sekä rasismin, seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan tai muun syrjinnän kohteeksi joutumiselta. Viranomaisilla on kaikissa oloissa oltava edellytykset toteuttaa tehtäväänsä ihmisiä kohtaavien uhkien torjumiseksi.

Vapauteen kuuluu erottamattomana osana vastuu. Se tarkoittaa, että kun ihminen toteuttaa vapauttaan, hän ottaa vastatakseen samalla valintojensa seuraukset, sekä kielteiset että myönteiset. Hyvä ja reilu yhteiskunta kannustaa vastuulliseen toimintaan ja palkitsee siitä.

Toivottavasti tässä kohdassa kokoomus tiedostaa, että kaikki ihmisten valinnat eivät todellakaan ole harkittuja, tietoisia valintoja. Valitsiko lapsi itse koulunsa ja luokkansa, jossa tuli kiusatuksi? Valinnat ovat aina hyvin suhteellisia ja aikaan sidottuja.

Sivistyneessä yhteiskunnassa heikoimpia autetaan. Yhteiskunnan on tuettava ja vahvistettava ihmisten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Samalla on varmistettava, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja sosiaaliturva takaavat ihmisarvoisen elämän perusedellytykset. Oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että ahkeruus ja järkevät valinnat tuovat menestystä tekijälleen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuksiin joutunutta autetaan nousemaan jaloilleen.

Ahkeruus palkitaan – ja hyvä niin. Meinaan silti provosoitua, koska kaikki eivät välttämättä ole ahkeria ja silti hekin tarvitsevat kiitoksensa. Entä mitä ovat nämä järkevät valinnat? Ensin pitää olla tietoa mikä on järkevää ennen kuin valinnan voi tehdä. Mikä ylipäätään on järkevää? Eri ihmisille eri asiat ovat järkeviä.

Jokaisella tulee olla perhetaustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus oppia, kouluttautua, rakentaa oma polkunsa ja löytää vahvuutensa. Kenenkään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on, että Suomessa jokainen voi sivistää ja kehittää itseään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoitella onnellisuutta.

Siinä onkin tekemistä. Tärkeä asia, jossa sosiaalituen ja terveydenhuollon toimivuus avainasemassa.

Sivistyksellä on monta ulottuvuutta: tiedollinen, taidollinen sekä sydämen sivistys.

Kasvatus ja koulutus antavat sivistykselle pohjan: ymmärryksen historiasta, valmiuksia jäsentää ilmiöitä ja asettaa niitä oikeisiin mittasuhteisiin. Sivistystä on myös taiteen ja kulttuurin monien muotojen ymmärrys ja arvostus.

Sivistys on taitoa käyttää tietoa. Se on taitoa ajatella, taitoa soveltaa ja taitoa luoda uutta. Sydämen sivistystä tarvitaan, jotta kykenemme asettumaan toisen ihmisen asemaan, toimimaan moraalisesti ja arvostamaan erilaisuutta.

Arvostan, kun sydämensivistys nostettu joukkoon!

Sivistyksen tehtävä on yhdistää ihmisiä ja ihmisryhmiä, ei erottaa niitä toisistaan. Sivistys on jatkuva matka ihmisyyden ja maailman parempaan ymmärtämiseen ja paremman elämän edellytysten rakentamiseen. Se rakentaa siltoja yksilöiden, sukupolvien, kansakuntien ja kulttuureiden välille ja auttaa työskentelemään yhdessä kaikkia koskevien haasteiden voittamiseksi.

Toisten ihmisten arvon tunnustaminen ja myötätunto muita kohtaan on sivistyneen ihmisen keskeinen luonteenpiirre. On parempi rakentaa sille, mikä yhdistää ihmisiä kuin sille, mikä erottaa. Ihmisyyteen kuuluu oman rajallisuuden hyväksyminen ja armollisuus sekä itseä että toisia kohtaan. On hyväksyttävä se, että vaikka kukaan ei ole virheetön, jokaisella on sama ihmisarvo.

Aivan ihana kappale.

Sivistyksen monet ulottuvuudet kasvattavat paitsi kykyä ajatella ja toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa, myös tervettä itseluottamusta ja uskoa siihen, että isotkin ongelmat ovat ratkaistavissa. Tämä on myös kokoomuslaisen sivistyspolitiikan tavoite. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan kykyä tunnistaa mahdollisuudet muuttua itse, luoda uutta ja uudistaa vanhaa. Vastuu lapsista ja nuorista merkitsee tehtävää kasvattaa heistä vastuullisia ja empaattisia ihmisiä, jotka etsivät aina muutosta kohti parempaa ja uskovat tulevaisuuteen.

Sivistykseen kuuluu myös ympäristöstä huolehtiminen ja eläinten hyvä kohtelu. Eläimillä ja luonnolla on ihmisen tarpeista riippumaton arvo itsessään. Luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi on suojeltava riittävän laajoja erilaisten luontotyyppien kokonaisuuksia. Vastuu ympäristöstä kuuluu meille kaikille.

Riittävän laajoja? Ihminenkö siis päättää mitä luontotyyppejä tarvitaan? Mielestäni luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi on suojeltava kaikkia erilaisia luontotyyppien kokonaisuuksia.

Sivistynyt keskustelu perustuu tosiasioihin ja on rakentavaa eikä hajottavaa. Tosiasiat eivät ole arvovaltakysymyksiä. Korostamme tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja luotamme tieteeseen ihmisen keinona tavoitella aina vain tarkempaa käsitystä siitä, mikä on totta ja mikä ei. Koulutus, tiede ja tutkimus sekä taide ja kulttuuri ovat Suomen kaltaiselle pienelle maalle elintärkeitä keinoja menestyä ja kasvattaa kansalaistensa hyvinvointia. Totuus on meille perusarvo.

Totta.

Kokoomus jatkaa satavuotista työtään suomalaisen sivistyksen edistämiseksi, koulutuksen turvaamiseksi kaikille ja kansakunnan koulutus- ja osaamistason nostamiseksi. Sivistyksen edistäminen on paitsi päämäärä itsessään, myös keino mahdollistaa suomalaisille tarpeellisen kriittisyyden omaksuminen. Se on kykyä arvioida tiedon luotettavuutta, valmiutta erottaa olennainen epäolennaisesta ja tahtoa asettua aina rehellisyyden ja totuuden puolelle. Ilman sivistystä ei voi olla toimivaa demokratiaa.

Kriittisyystaidot ovat aina tärkeitä. Rakastan kritiikkiä, kriittisyyttä, kriitikoita!

Puolustamme demokratiaa aina ja kaikkialla

Demokratia on tapa olla sivistyneesti eri mieltä. Sen avulla voidaan sovittaa väkivallattomasti yhteen erilaiset arvomaailmat ja näkemykset.

Hienosti ilmaistu mitä demokratia on!

Demokratia on sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin ja niiden johdonmukaiseen soveltamiseen silloinkin, kun se on oman edun kannalta epäsuotuisaa. Demokratia ei kuitenkaan voi olla enemmistön rajatonta määräysvaltaa. Vähemmistöjen suojasta on välttämätöntä huolehtia kaikilla tasoilla. Kokoomus puolustaa Suomea avoimena yhteiskuntana. Avointa yhteiskuntaa ei ole ilman vapaata tiedonvälitystä.

Kyllä. Jos kaikki menee just niin kuin itse haluaa jokin on pahasti pielessä. Tämä pätee myös avioliittoon ja vaikkapa työpaikkaan! Keskustelu ja kuuntelu kunniaan.

Kokoomus haluaa rakentaa Suomea maana, jossa toteutuvat jokaisen mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Paikallinen ja alueellinen demokratia sekä elävä kansalaisyhteiskunta muodostavat kansanvallan lujan kivijalan. Maamme menestys rakentuu sen monien erilaisten alueiden vahvuuksista.

Valtio ja sitä ohjaava poliittinen päätöksenteko toimivat ihmisten luottamuksen varassa. Luottamus yhteiskuntaa kohtaan perustuu siihen, että tarpeen vaatiessa saa oikeutta, tulee kuulluksi ja tasapuolisesti kohdelluksi. Jokaista on taustastaan riippumatta kohdeltava yhteiskunnassa yhtä arvokkaana.

Edustuksellinen demokratia on tulosvastuussa ihmisille. Sen on tarkoitus tuottaa yhteistä hyvää edistäviä sääntöjä, jotka ovat mahdollisimman laajasti ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä. Vastuunsa tunteva ja rehellinen päätöksentekijä toisaalta kykenee perustelemaan myös epäsuositut mutta välttämättömät ratkaisut. Totuudenmukaisuus ja rehellisyys ovat politiikassa tärkeitä arvoja, joita suomalaiset ovat tottuneet kunnioittamaan.

Demokratia ja kompromissit pakottavat joskus sellaisiin ratkaisuihin joita ei olisi itse ensisijassa tehnyt. Epäsuositut ratkaisut pitää kertoa ja nimenomaan perustella niin että jokainen kuulija ne ymmärtää. Myös virheet pitää osata myöntää.

Kokoomus näkee kansainvälisyyden ja sen jatkuvan vahvistamisen elinehtona maallemme. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on kokoomukselle arvovalinta. Kuulumalla Euroopan vapaiden kansojen perheeseen Suomi on tehnyt valinnan ylläpitää ja edistää EU:n arvoja. Niihin kuuluvat vapaus, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Suomen on toimittava EU:ssa aktiivisesti, rakentavasti ja aloitteellisesti, sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä edistävällä tavalla.

Koen tärkeäksi, että koko Eurooppa on sitoutunut samojen arvojen edistämiseen. Yhteiset arvot lisäävät yhteenkuuluvutta ja turvallisuutta.

Kokoomus näkee Suomen kiinteänä osana läntistä arvoyhteisöä, jonka kaikkiin kansainvälisiin instituutioihin sen on luonnollista kuulua. Tämä koskee niin taloudellista, sosiaalista, ympäristöllistä kuin turvallisuuspoliittista yhteistyötä. Sotilaallisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen turvallisuuden edistämistä.

Termi sotilaallinen yhteistyö ahdistaa. Tulee mieleen ajatus, että tässäkö nyt suunnitellaan hyökkäystä johonkin? Voisiko Suomi olla joskus sodassa? Hirveä ajatus. Tiedostan nyt, että en tiedä tästä aiheesta melkein mitään.

Kansainvälisiin sopimuksiin ja sääntöihin perustuva maailmankauppa luo vaurautta ja hyvinvointia. Kaupan vapaus vähentää köyhyyttä ja lisää kansakuntien keskinäistä, rauhanomaista yhteenkuuluvuutta. Suomen on toimittava kansainvälisissä organisaatioissa johdonmukaisesti kaupan esteiden poistamiseksi.

Okei, miten? Pitää ottaa tästä selvää.

Suomen on kannettava myös laajempaa globaalia vastuuta. Voimme tarjota apua ja osaamista esimerkiksi kansainväliseen yhteistyöhön kokonaisvaltaisessa kriisien hallinnassa ja niiden ratkaisemisessa, ympäristön- ja luonnonsuojelussa sekä kestävän kehityksen tukemisessa. Suomen on tuettava ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla. Ilmastonmuutos on myös turvallisuushaasteista ja kriisien aiheuttajista suurin yksittäinen.

Olemme suomalaisia, pohjoismaalaisia, eurooppalaisia ja maailmankansalaisia

Oma kulttuuri ja kulttuuriperintö liittävät meidät osaksi sukupolvien ketjua.

Ne haastavat antamaan uusia merkityksiä maailmalle ja rakentamaan uutta. Ne kertovat, mistä tulemme ja keitä olemme – mutta ne eivät yksin ratkaise, mitä meistä voi tai saa tulla. Menneiden sukupolvien työtä ja saavutuksia on osattava arvostaa, sillä nykypäivän hyvinvointimme ja turvallisuutemme perustuu kovalle työlle.

Historian tapahtumia tulisi nostaa aika ajoin esille. Ei niinkään syyllistävässä sävyssä vaan ihan tiedoksi.

Kansallinen ja kulttuurinen identiteettimme on moniulotteinen ja alati muuttuva. Kaikki identiteettimme ovat vahvuuksia, eivät rajoitteita: meillä on sekä annettavaa että saatavaa. Sivistykseen kuuluu avoimuus myös kansainvälisesti ja kulttuurisesti. Suomalaisuus on osa niin pohjoismaalaisuutta kuin eurooppalaisuutta, ja ne ovat osa suomalaisuutta.

Tämän päivän suomalaisuus on luonteeltaan avointa ja mukaan ottavaa. Isänmaallisuus, joka ilmenee kiintymyksenä kotimaahan, on myönteinen voima. Se vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. Suomi pysyy rauhallisena, turvallisena ja vakaana yhteiskuntana, jos jokainen täällä asuva haluaa omalla panoksellaan rakentaa sitä kotimaanaan. Se vaatii kohtuullisuuden ja välittämiseni arvojen hengen ylläpitämistä niin poliittisessa toiminnassa kuin kunkin omassa arkielämässä.

Olen isänmaallinen. Rakastan suomen kieltä, luontoa ja historiaa. Isoisäni taisteli talvi- ja jatkosodassa ja kuulin lapsuudessani paljon hurjiakin sotatarinoita. Tuntuu ihan uskomattomalta, että saan asua tässä maassa rauhan, vapauden ja kaiken hyvän keskellä.

Erilaisten kulttuurien välinen sivistynyt vuorovaikutus ja kanssakäyminen kuuluvat luonnostaan nykyaikaisiin yhteiskuntiin muun muassa työ- ja harrastus- sekä lähiyhteisöissä. Tulevaisuus on yhä kansainvälisempi, ja maailmanlaajuisissa verkostoissa syntyvät sekä ideat että niiden pohjalta kehitettävät tuotteet ja palvelut.

Laaja-alainen erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on mahdollisuus kehittää Suomesta entistä avoimempi ja puoleensa vetävämpi maa, josta yhä useampi aktiivinen ihminen voi löytää paikkansa ja tehtävänsä. Minkäänlaista syrjintää emme hyväksy. Sivistyneeseen keskusteluun kuuluu aito moniäänisyys, erilaisuudesta kiinnostuminen ja eri mieltä olevien kunnioittaminen.

Passiiviset henkilötkö eivät ole tervetulleita…?

Teknologinen kehitys madaltaa ja hävittää rajoja niin, että koko globaalin yhteisön vuorovaikutus kasvaa. Näemme tämän avaavan hienoja mahdollisuuksia koko ihmiskunnan kannalta. Suomi on vahvimmillaan silloin, kun sen yhteydet ja vuorovaikutuskanavat niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti ovat täysimääräisesti käytössä. Sulkeutuminen olisi heikentymisen ja hiipumisen tie.

Teams-palaverit ja streamlähetykset maailam toiseltapuolen!

Meidän suomalaisten on tietoisilla ratkaisuilla pyrittävä kokoamme suurempaan rooliin maailmanlaajuisten kysymysten kuten ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa ja ennaltaehkäisyssä. Parhaiten se onnistuu diplomatian, tieteen ja teknologian mahdollisuuksia tehokkaasti ja laaja-alaisesti hyödyntäen.

On täysin hyödytöntä sanoa, että pienen Suomen ei kannata kierrätää/kehittää/parantaa maailmaa kun olemme niin pieni maa. Elämme sellaisessa yltäkylläisyydessä, että meillä vasta onkin mahdollisuus olla luovia! Uskon vahvasti, että suomalaiset onnistuvat kehittämään jotain mikä hidastaa merkittävästi ilmastonmuutosta.

Vahva talous ja kasvava aineellinen hyvinvointi tuovat itsenäisyyttä, toimintamahdollisuuksia ja turvallisuutta yksilöille, kansalle ja valtiolle.

Kun muutin 18-vuotiaana pois kotoa niin olihan se mahtava tunne kun piti itse huolehtia vuokranmaksusta, ruuista ja vaatteista ja vielä onnistuin siinä! Nykypäivänä budjetointi ja osakesäästötili tuovat meille perheenä turvaa pahanpäivän varalle, joustoa elämään ja vaikuttamismahdollisuuksia. Raha ei ole minulle itseiarvo vaan väline elää oman näköistä elämää.

Poliittisilla päätöksillä on vapautettava ihmisten ja yritysten toimintaympäristöä, jotta nämä saisivat kaiken potentiaalinsa täyteen kukoistukseen luomaan hyvinvointia ja vaurautta. Markkinatalouteen kuuluva yrittämisen vapaus on kaiken kasvun välttämätön ehto.

Kyllä! On ihan älytöntä kuinka esimerkiksi terveydenhuoltoalalla pitää hakea monenmoista lupaa että saa tehdä yrittäjänä töitä.

Yksityisomaisuuden suoja on vapaan, sivistyneen ja hyvinvoivan yhteiskunnan peruskivi. Keneltäkään ei saa ilman laillista perustetta viedä rehellisesti hankittua tai saatua varallisuutta. Talouspolitiikassa on tavoiteltava kestävää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhimilliset ja ympäristön kestävyyden asettamat reunaehdot.

Ilman talouskasvua emme voi parantaa esimerkiksi hyvinvointipalvelujamme, ainakaan kovin merkittävästi. TOivon, että tulevaisuudessa talouskasvu pohjautuu palveluiden suurempaan tarjontaa ja vähemmän turhan tavaran myyntiin.

Haluamme turvata ympäristön: kauniit metsät, puhtaan ilman ja kirkkaat vedet. Ilman elinkelpoista maapalloa ei paljon muullakaan ole väliä. Lainsäädännöllä ja verotuksella on suosittava sellaista kulutuskäyttäytymistä ja liikkumista, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän ympäristökuormitusta. Luonnonvarojen tuhlausta on johdonmukaisesti vähennettävä, ja niiden käytön on oltava kestävää. Erityisesti on vähennettävä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, lopullisena päämääränä niiden käytöstä luopuminen.

Edelleenkin yllätyn, että tämä on kokoomuksen linja. Kokoomuksen vihreys ei ole minulle asti näkynyt tai en ole osaanut sitä nähdä. Mahtava juttu!

Kertakäyttöisyydestä tulee siirtyä yhä enemmän kohti kestävää kierto- ja jakamistaloutta. Haluamme valjastaa teknologian ympäristönsuojeluun. Kehitämme, kokeilemme ja otamme käyttöön ympäristöystävällisiä menetelmiä niin tuotannossa, jakelussa ja kuljetuksissa kuin materiaalien uuskäytössä.

Tähän linkittyy minun ajatuksissa talouskasvu: talous voi kasvaa juuri kierto- ja jakamistaloutta hyväksikäyttäen!

Työn muutos teknologian kehityksen myötä on niin suomalaisille kuin koko ihmiskunnalle valtava mahdollisuus. Etenkin fyysisesti raskaiden ja rutiininomaisten tehtävien automatisoitumisen mukanaan tuoma tuottavuuden kasvu kasvattaa aineellisen hyvinvoinnin määrää ennennäkemättömästi.

Aineellinen hyvinvointi kuulostaa lähes kirosanalta. Mitähän tässä tarkoitetaan aineellisella hyvinvoinnilla? Itse ymmärrän sen niin, että ihmisillä on rahaa ostaa materiaalia entistä enemmän. Tuottavuuden kasvun pitää mielestäni kasvattaa enenevissä määrin aineettoman hyvinvoinnin määrää.

Kaikki aiemmat teknologiset murrokset ovat parantaneet ja helpottaneet ihmisen elämää lukemattomin tavoin. Niin käy vastakin, jos pystymme keskittymään mahdollisuuksiin tarttumiseen lyhyen aikavälin uhkien pelkäämisen sijaan. Koulutusjärjestelmän kehittämisellä ja työmarkkinoiden toiminnan tehostamisella mahdollistetaan ihmisten, työelämän ja yhteiskunnan sopeutuminen työn muutokseen. Inhimillinen teknologiamurros vaatii onnistuakseen työstä, yrittäjyydestä ja omistamisesta saatavan toimeentulon, verotuksen ja sosiaaliturvan joustavaa ja reaaliaikaista mukautumista toisiinsa.

Osalle ihmisistä teknologiset murrokset ovat olleet myös elämää hankaloittava asia: tuttu työ on muuttunut tai loppunut kokonaan eikä muutokseen ole ehkä voimavaroja. Toki kehitystä ei tule estää millään tavoin, mutta ihmisten elämänmuutos pitää ottaa huomioon ja tukea heitä siinä.

Teknologian uudet sovellutukset on ennakkoluulottomasti otettava ihmisen avuksi tekemään kaikesta työstä helpompaa, tarkempaa, tehokkaampaa ja tuottavampaa. Ne tekevät myös jokapäiväisestä elämästä sujuvampaa laajentamalla ihmisten kykyä havaita asioita ja tehdä ratkaisuja erilaisissa tilanteissa. Uuden teknologian avulla ihmiset pystyvät tekemään aina vain paremmin ja laajemmalla tiedolla perusteltuja valintoja ja toimimaan kussakin tilanteessa tarkoitukseen sopivimmilla tavoilla.

Ennakkoluulottomuus ja virheitä pelkäämätön asenne on aina hyvä asia!

On varmistettava, että vaikka tekniikka pystyy jatkuvasti itsenäisempään toimintaan, vastuu tärkeistä eettisistä ratkaisuista säilyy aina viime kädessä ihmisellä. Ihmisten oikeutta yksityisyyteen ja itseään koskevien tietojen käytöstä päättämiseen on vaalittava ja vahvistettava. Verkkoturvallisuuden merkitys korostuu, kun yhä suurempi osa kaikesta ihmisten ja yhteiskunnan toiminnasta digitalisoituu.

Eettisiä pohdintoja ei tule koskaan luovuttaa tekoälylle.

Laaja-alaisen sivistyksen merkitys on korvaamaton yksilön ja yhteiskunnan kyvyssä hyötyä alati nopeutuvasta teknologisesta kehityksestä. Kokoomus haluaa, että uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisessä Suomi ja suomalaiset ovat maailman parhaita. Suomen on yhteiskuntana suhtauduttava uusiin menetelmiin uteliaisuudella ja innolla. Parhaat teknologiset ratkaisut on löydettävä ja otettava käyttöön kokeilemalla ja hyväksyen myös epäonnistumisen mahdollisuus.

Julkisen vallan oma osallistuminen markkinoille on pidettävä rajattuna ja varattava sellaisiin tilanteisiin, joissa se on yleisen edun kannalta välttämätöntä tai yksityisiä toimijoita ei ole. Julkisella vallalla on kuitenkin välttämätön rooli reilujen pelisääntöjen määrittäjänä, turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaajana sekä monien tärkeiden palveluiden järjestäjänä. Liiketoiminnan harjoittaminen on kuitenkin pääsääntöisesti jätettävä yritysten hoidettavaksi. Sääntelyllä on puututtava markkinoiden toimintaan, kun sääntelystä on selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa, esimerkiksi ympäristöhaittojen estämiseksi.

Olen nähnyt ja kuullut paljon siitä mitä julkisella puolella työskentely on: turhia kokouksia, liian pitkiä kahvitaukoja, suojatyöpaikkoja, toimimattomia tietoverkkoja ja pätemättömiä esimiehiä. Toki julkisella puolella työskentelyssä on paljon hyvääkin, mutta koen että ulkoistaminen parantaa työn laatua. Ulkoistamisessa työn valvonta on kuitenkin avainasemassa.

Tulevaisuuden menestysalat valikoituvat parhaiden ideoiden keskinäisessä kilpailussa markkinoilla. Avoimin ja reiluin pelisäännöin tapahtuva kilpailu on paras tapa ratkaista, mitkä yritykset, tuotteet ja menetelmät ovat parhaita. Kilpailun esteitä on poistettava ja markkinoiden annettava toimia. Niukkoja taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja ei kannata turhaan pitää sidottuina tehottomaan käyttöön. Uuteen alkuun ja parempiin mahdollisuuksiin on päästävä kiinni kohtuullisilla edellytyksillä ja sujuvasti.

Kilpailu karsii tehottomat toimijat pois. Haluaisin luottaa siihen, että ihmiset äänestävät jaloillaan ja lompakoillaan eetisesti ja ympäristöystävällisesti toimivien yritysten jatkosta.

Verotusta on kehitettävä suuntaan, joka suosii työntekoa, yritystoimintaa, kotimaista omistamista ja muuta suomalaisten hyvinvointia lisäävää toimintaa sekä edistää ympäristön suojelua. Veropohjan on oltava laaja ja verokantojen mahdollisimman matalia. Verotuksen on tuettava Suomen houkuttelevuutta maana, jossa halutaan tehdä työtä, yrittää ja johon halutaan sijoittaa. Työmarkkinoiden toimivuutta on edistettävä, jotta mahdollisimman moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä rakentamisen keinot omiin käsiinsä.

Aina pitäisi olla kannattavaa mennä töihin. Yleisesti ottaen työnteko hyvinvoivassa työyhteisössä ylläpitää ja edistää ihmisten mielenterveyttä, kun rytmi, rutiinit ja sosiaaliset kohtaamiset toistuvat. Työnteon kautta saamme myös varat hyvinvointivaltion ylläpitoon ja rakentamiseen. Sekä iso- että pienituloisilla veroprosentin tulee olla sellainen että työ kannattaa tehdä eikä jättää tekemättä. Rahanhimoisia ihmisiä on ja tulee aina olemaan – ja hyvä niin! Minä olen hyvin tyytyväinen elämääni keskituloisena enkä ole rikkaille kateellinen. Pikemminkin olen hyvin onnellinen siitä, jos joku rikastuu tehden itselleen mieluisaa työtä! Enkä ole silloin toisen puolesta onnellinen niinkään rahan itsensä vuoksi vaan yrittäjän saaman palkinnon sekä meidän yhteisten veroeurojen kasvun vuoksi.

Lähivuosikymmenten suuri tehtävä on luoda sellainen verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus, joka toteuttaa kestävän tasapainon yksilön taloudellisten oikeuksien ja velvoitteiden välillä. Julkinen talous on pidettävä vahvana myös siksi, että verorasitus ei kasvaisi kohtuuttomaksi ja jotta julkisen velan määrä pysyisi hallinnassa. Toimimme terveen julkisen talouden puolesta, jotta myös tulevaisuudessa kaiken ikäisillä suomalaisilla on mahdollisuus toimivaan hyvinvointiyhteiskuntaan, sen turvaan sekä palveluihin.

Siinä oli Kansallisen kokoomuksen periaateohjelma. Isoilta osin tykkäsin, pieniä epäselvyyksiä on ja paljon nousi esiin asioita mistä haluan ottaa vielä selvää. Mitä ajatuksia kokoomuksen periaateohjelma herätti sinussa?

Mikä on paras puolue?

Olen ollut sujuvan vaihtelevasti aina joko Vihreiden tai Kokoomuksen kannattaja, joskus olen saattanut äänestä demareitakin. Eniten äänestytapaani ovat vaikuttaneet lööpit, poliitikoiden ulosanti ja vaalikoneiden tulokset. Tiedän kaikista puolueista jotain, mutta uskon että tietämykseni perustuvat isoilta osin vääriin olettamuksiin. En ole paria viime viikkoa lukuunottamatta koskaan aiemmin lukenut minkään puolueen periaateohjelmaa kokonaan läpi tai seurannut esimerkiksi valtuuston kokouksia.

Vaikka en olekaan aiemmin ollut kiinnostunut valtion tai kunnan politiikasta, olen aina ollut kiinnostunut vaikuttamisesta. Rakastan keskusteluja ja väittelyitä. Olen hirveän kiinnostunut eriävistä mielipiteistä ja toivon aina löytäväni ihmisiä joiden kanssa erimielisyyksistä voisi myös rauhallisesti keskustella. Parasta on hyväksyvässä ja arvostavassa hengessä asioiden äärimmäisyyksiin viety pohdiskelu!

Nyt viimeviikkoina haastatteluja ja istuntoja seuratessani olen huomannut kuinka poliitikot puhuvat toisistaan välillä hyvinkin ilkeämielisesti ja ymmärtävät (tarkoituksellisesti?) toisiaan väärin. Vai olenko liian herkkä? Pitääkö politiikassa käyttäytyä näin? Olen ymmärtänyt, että polittikkojen tehtävä demokratiassa on olla meidän kansalaisten edustajia ja istua yhdessä pöydän ääreen, kertoa ajatuksensa, mielipiteensä ja kehitysehdotuksensa ja tehdä sitten hyvässä ja rakentavassa hengessä yhdessä päätöksiä kaikkien yhteiseksi hyväksi. Miksi minulle on tullut tunne, että näin ei aina tapahdu? Miksi puoleet nokittelevat toisiaan? Mitä hyötyä siitä on? Kyllä minä mieluiten liityn sellaiseen porukkaan joka käyttäytyy asillisesti ja toisia kunnioittavasti.

Nyt jos itse asetun Oulun kaupungin valtuuston vaaleihin ehdolle niin suurimmaksi kysymykseksi tuntuu itselläni nousevan puoleen valinta. Mikä olisi minunlaiseni puolue? Terveydenhuollon parantaminen ei ole suoranaisesti minkään puoleen tärkein asia ja toisaalta se on kaikille puolueille tärkeä asia. Todella vaikea valinta siis!

Olenkin nyt ihan itseni sivistääksenikin päättänyt kahlata kaikkien suurimpien puolueiden puolueohjelmat läpi, kirjata niistä tärkeimmäksi kokemani asiat blogiin ja kommentoida niitä.

Ketä sinä äänestät ja miksi?