Teoria mielihyvästä kestävän talouden, terveyden ja politiikan takana

Teoria mielihyvästä kestävän talouden, terveyden ja politiikan takana

Syrjäytyminen on inhimillisesti hirveää. Se on myös taloudellinen katastrofi kunnille ja koko valtiolle. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa laskentatavasta riippuen yhteiskunnalle noin 1-2 miljoonaa euroa. Suomessa on yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja Oulussa nuorisotyöttömyys on korkein verrattaessa kuutta suurinta kaupunkia keskenään.

Syrjäytyminen johtuu pääosin yhteiskunnan heikoista rakenteita, jotka ajavat yksilön taloudellisesti ja sosiaalisesti ongelmallisiin olosuhteisiin; kerran huonoihin olosuhteisiin jouduttuaan on niistä vaikea vapautua. Syrjäytymistä edistävät mm. köyhyys, pitkittynyt työttömyys, yksinäisyys, asunnottomuus ja päihteidenkäyttö. Nämä kaikki lisäävät terveysongelmia ja usein heikentävät henkilön toimintakykyä merkittävästi.

Syrjäytymistä voidaan estää ja jo syrjäytyneitä voidaan auttaa. Syrjäytymisen ehkäisy hyödyttää meitä kaikkia; itse syrjäytynyttä, hänen läheisiään ja muita kaupunkilaisia mm. yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja talousnäkymien parantuessa. Jos pystyisimme estämään syrjäytymistä ja lisäämään vapautumisen mahdollisuuksia syrjäytymisen loukusta nykyistä tehokkaammin, säästäisimme pitkän pennin.

Mikä on elämän tarkoitus?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä pysyäkseen elossa, oppiakseen ja kehittyäkseen. Ihminen kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa eikä kehitys lopu koskaan vaan jatkuu läpi elämän. Kysyttäessä aikuisilta ihmisiltä elämäntarkoituksesta vastaa hyvin moni sen olevan elämästä nauttiminen yhdessä läheisten kanssa.

Nautinnon kokemus syntyy aivoissa välittäjäaineiden dopamiinin , serotoniinin, oksitosiinin ja endorfiinin välityksellä. Dopamiinin lähteitä ovat rakkaus, seksi, luovuus ja unelmat. Serotoniinin lähteitä ovat turvallisuus ja arvostuksen kokemus. Oksitosiinia erittyy kosketuksesta ja läsnäolosta. Endorfiinia saamme liikunnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Kohtaaminen, hyväksyntä, läheisyys, avoimuus – kaikki tuovat mielihyvää. Myös yleisesti hyväksytyt terveelliset elämäntavat kuten monipuolinen ruokavalio ja ulkoilu lisäävät hyvänolon tunnetta.

Jos kotona ei pidetä sylissä tai koulussa ei kysytä kuulumisia alkaa lapsen polku tallautua herkästi kohti syrjätymisen siperiaa. Kun mielihyvää ei saada kehitystä tukevista asioista, sitä haetaan sieltä mistä sitä saadaan: ylisuorittamisesta, perfektionismista, miellyttämisestä, väkivallasta ja päihteistä.

Miten se tehdään ja mitä se maksaa?

Kaupungin pitää syrjäytymistä estääkseen lisätä ihmisten yhteisöllisyyttä, kohtaamisia, kannustusta ja kuuntelua. Kaupungin tulee taata hyvät ja toimivat peruspalvelut. Päivittäin käytettävät palvelut kuten koulu, päiväkoti, lasten- ja senioreitten neuvola ja vanhusten ja vammaisten päivätoiminta pitää olla lähellä ja helposti saavutettavissa. Sellaisia palveluita, joita keskimäärin tarvitaan harvemmin kuin viikottain voidaan mielestäni kustannussyistä karsia ja keskittää.

Syrjäytymisen ehkäisemiseksi köyhyyteen ja työttömyyten pitää puuttua nykyistä rohkeammin ja luovemmin keinoin mm. madaltamalla työn verotusta, ottamalla käyttöön perustili ja lisäämällä osatyökykyisten työnteon mahdollisuuksia. Asumistuet pitäisi kohdentaa niitä eniten tarvitseville ja päihdeongelmissa apu pitäisi saada heti eikä vasta vankilassa.

Näkisin myös, että syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi inhimillisesti oikein ja taloudellisesti enemmän kuin järkevää panostaa peruskoulun luokkakokojen pienentämiseen, kouluterveydenhoitajan – ja lääkärin laajempaan työaikaan, matalan kynnyksen jonottomiin mielenterveyspalveluihin ja neuvolan tarjoamaan vanhemmuustaito-ohjaukseen ja kotiapuun.

Psykiatriset potilaat viettävät sairaalassa kauemman ajan kuin esimerkiksi leikkauspotilaat ja 80%:lla vangeista on jokin päihdehäiriö. Kun yksikin yö erikoissairaanhoidossa tai vankilassa maksaa veonmaksajille keskimäärin 400€ on meidän tehtävä kaikkemme, että nämä laskut saadaan minimoitua.

On korkea aika luopua ajatuksesta, että ihmisen kohtaaminen olisi luksusta, josta maksetaan vasta sitten jos siihen on varaa. Oikeastaan meillä ei ole varaa mihinkään muuhun kuin elämänilon ja mielihyvän maksimoimiseen kestävillä keinoilla! Miksi elämämme? Mikä on elämän tarkoitus? Miksi teemme politiikkaa? Emme rahasta, vallasta, hienosta mekosta tai merkkilaukusta vaan ollaksemme toistemme kanssa ja nauttiaksemme elämästä omana itsenämme mahdollisimman pitkään terveenä ja toimintakykyisenä.

Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 3: Lautakuntapaikkatoive ja lastenhoitohommia

”Missäs sun lapset on, kun olet täällä kokouksessa?”

”Oletko ajatellut miten hoidat lapset ja työn ja kodin kaiken tämän poliittisen vastuun lisäksi”

Hohhoijaa ja anna mun kaikki kestää. En ollutkaan vielä ikinä ennen henkilökohtaisesti törmännyt näin fossiilimaisiin, alentaviin, loukkaaviin ja jollain tapaa niin äärettömän lapsellisiin ajatuksiin. Suorastaan mielenkiintoista siis tavata tällaista ajatuksenjuoksua!

Ensinnäkin: Oulun kaupungin hallintosäännön mukaan valtuutettu saa palkata lastenvahdin kaikkien koulutusten ja kokousten ajaksi, jos hoitoa ei muutoin saa hoidettua.

Toiseksi: minulla on kotona puoliso, jonka vastuu perheestä on täysin sama kuin minun vastuuni.

Hallintosäännön kuikerot eivät täysin avautuneet minulle ja selvittelin epäselvyyksiä lastenhoidon osalta:

1. korvataan hoitajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että luottamushenkilö lääkärintodistuksella tai muilla asiakirjoilla osoittaa, että hoitajan palkkaaminen on ollut välttämätöntä —— Lääkärinkorvauksella?? Oikeasti? Minkähänlaisella? Itse en lääkärinä lähtisi koskaan kirjoittamaan todistusta, jossa todistan epämääräisiä asioita tai toisaalta täysiä itsestäänselvyyksiä kuten tässä oikeustoimikelpoisen henkilön luotettavuutta. Onneksi sain kaupungilta nopean vastauksen, että oma kirjallinen ilmoitus hoitajan palkkaamisen välttämättömyydestä riittää.

2. Korvauksen maksaminen edellyttää, että luottamushenkilö esittää allekirjoitetun sopimuksen hoitajan palkkaamisesta ja selvityksen lakisääteisten työnantajamaksujen suorittamisesta. —— Lastenhoitajan voi palkata joko firmasta tai yksityishenkilönä, kunhan asianmukainen sopimus ja työnantajamaksut sekä ohjeen mukaiset kaupungille toimitettavat dokumentit ovat kunnossa. Korvaus maksetaan tositteita vastaan, eli jo toteutuneet ja maksetut kulut korvataan.

Mutta mitäs sitten, jos minulla ei olisi varaa maksaa lastenhoitopalvelua itse etukäteen? Varsinkin elokuulle pitää olla melko hyvä kassa koossa kun laskut pitää olla maksettu ennen kuin saa korvauksen ja rahat tilille. Laskut pitäisi mielestäni voida osoittaa suoraan kaupungille. Tämä voisi lisätä demokratiaa, kun myös vähätuloisilla pienten lasten yksinhuoltajavanhemmilla olisi mahdollisuus lähteä valtuustoon.

Valtuustopaikkatoive esitetty

Jokainen valtuustoon valittu valtuutettu ottaa valtuuston lisäksi myös jonkin poliittisen pallin lautakunnasta tai muusta toimielimestä. Paikat jaetaan puolueiden kesken vaalimenestyksen ja neuvottelutaitojen mukaan ja tähän hommaan menee viikkoja. Tietämättömänä kaikesta glooriasta mietin vain, että miksi tällainen vääntö ja viikkojen kääntö? Huomaako kukaan eroa, jos vain heitetään noppaa ja arvalla kukin menee jonnekin…?

Minun ensimmäisenä toiveenani oli sitten loppuen lopuksi hyvinvointilautakunnan jäsen ja hallituksen varajäsen. Kuntalain (74 §) mukaan kelpoinen lautakuntaan ei ole henkilö, joka on palvelussuhteessa ko. lautakunnan alaisessa yksikössä, eli toisin sanoen jos palkan maksaa Oulun kaupungin hyvinvointilautakunta ja siksi pelkäsin etten lääkärinä voi olla hyvinvointilautakunnassa. Konsultoin kaupungin lakimiestä ja hänen mukaansa Oysissa ja yhteispäivystyksessä työskentely on sallittua huolimatta siitä, että toimintaa rahoittaa merkittävästi Oulun kaupunki. Myös satunnaiset lyhytkestoiset keikkatyöt Oulun kaupungin terveydenhuollon yksiköissä eivät aiheuta vaalikelpoisuuden menettämistä. Rakastan päivystämistä ja inhoan terveyskeskushommaa joten kun päivystämään pääsee ja terveyskeskukseen ei oli valinta harvinaisen selvä!

Nyt odottellaan sitten miten neuvotteluissa käy ja mikä nakki napsahtaa. Myös sote-uudistus mietityttää: hyvinvointilautakunnan homma loppuu 1.1.2023 ja sitten tulee hyvinvointialueet ja uudet vaalit? Pitäisikö lähteä sinne ehdolle..?

Mutta nyt eka lomaillaan! Ihanaa, rentouttavaa, armollista ja aikaansaavaa kesää kaikille! 💛

Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 1. Vaaliblues ja lautakuntapaikka

Poliitikon päiväkirjamerkintöjä osa 1. Vaaliblues ja lautakuntapaikka

Vaaliblues

Sunnuntai oli täynnä intoa, jännitystä, iloa ja juhlamieltä! Olin niin häkeltynyt, kun äänimäärä laskennan edetessä vain kasvoi ja kasvoi ja kasvoi – ja kasvoi! Lopputulos oli huikeat 536 ääntä! Ja tittelinä seuraavat neljä vuotta Rouva kaupunginvaltuutettu. Onhan tää nyt hienoa!

Mutta voi kauhea kuinka kamala maanantai sitten olikin! Korkealta riemupilvistä tultiin alas ja kovaa. Yöunet jäivät sunnuntaiyönä vähäisiksi, mutta kyllä koko vaalikampanja on vienyt kaikesta ihanuudestaan huolimatta yllättävän paljon energiaa. Olo oli vaalien jälkeisenä päivänä tyhjä ja turta, itketti, ärsytti ja turhautti kaikki. Mietin mihin sitä tulikaan lähdettyä mukaan ja että haluanko tätä oikesti?

Tuntuu pahalta myöntää miettivänsä masentavia, kun niin moni äänesti juuri minua ja niin moni halukas jäi ilman valtuustopaikka. On kuitenkin äärimmäisen inhimillistä kokea ristiriitaisia tunteita itselle suurten juttujen edessä. Samoihin ajatuksiin törmäsin pääsykoerutistuksen tai raskauksien kanssa; pitkän ja iloisenkin odotuksen loputtua minulla on usein ollut tyhjä ja masentunutkin olo. Avain takaisin tasapainoon onkin juuri omien ristiriitaisten ajatusten tuomitsematon kuuntelu ja läpikäynti luotettavien läheisten kanssa.

Lautakuntapaikan valinta

Heti vaalipäivästä seuraavana päivänä on valtuustoryhmän eli meidän tapauksessa kaupungin valtuustoon valituksi tulleiden kokoomuslaisten ja neljän varajäsenen kokous. Ensimmäisessä kokouksessa päätetään mm. neuvottelijat puolueiden välisiin neuvotteluihin. Neuvotteluissa neuvotellaan luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin, johtokuntiin ja muihin toimielimiin (ks kuva!).

Olen mietiskellyt hyvinvointilautakuntaa, sivistys-ja kulttuurilautakuntaa sekä yhdyskuntalautakuntaa. Jos (ja kun) menen terveyskeskukseen töihin joutuisin jääväämään itseni hyvinvointilautakunnasta. Jos hallituksen kaavailema sote tulee, loppuu hyvinvointilautakunnan työ seinään 1.5 vuoden kuluttua. Näillä näkymin itselleni tutuimmat hommat ovat siis valitettavasti nyt poissa laskuista… Rakennukset, rakentaminen ja tonttipolitiikka ovat kiinnostaneet aina eli siinä mielessä yhdyskuntalautakunta olisi passeli. Toisaalta sivistys-ja kulttuurilautakunnassa pääsisi ehkä parhaiten vaikuttamaan terveyden ylläpitoon ja aiheet ovat omasta arjesta hyvinkin tuttuja. Ja mitä noissa kaikissa muissa paikoissa tehdään? Hankalaa. Ja toiveet pitää jättää jo huomenna torstaina… Onneksi kokoomus järjestää illalla infon.

ouka.fi

Mielenkiintoisia pomintoja hallintosäännöstä:

  • Kaupungivaltuuston puheenjohtaja saa 2750 €/kk (ei ansionmenetyskorvauksia tai kokouspalkkioita erikseen) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja 5500 €/kk (ei ansionmenetyskorvauksia tai kokouspalkkioita erikseen). Valtuuston varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet sekä varapuheenjohtaja saavat 250€/kk. Yhdyskunta-, hyvinvointi- sekä sivistys- ja kulttuurilautakuntien puheenjohtajat saavat 2750€/kk.
  • Kuntalaissa tarkoitettujen kaupungin toimielinten kokouksista maksetaan seuraavat kokouspalkkiot:
    1. kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaostot 150 euroa/kokous
    2. lauta- ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat 115 euroa/kokous
    3. viranomaisen päättämä seminaari, koulutus- tai informaatiotilaisuus tai vastaava kaupungin järjestämä tilaisuus 85 euroa/tilaisuus
  • Jos luottamushenkilöllä on alle 10 -vuotias lapsi, puoliso tai hän toimii lain tarkoittamana omaishoitajana henkilölle, jota ei voi jättää luottamustoimen hoidon ajaksi ilman ulkopuolista hoitajaa, korvataan hoitajan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että luottamushenkilö lääkärintodistuksella tai muilla asiakirjoilla osoittaa, että hoitajan palkkaaminen on ollut välttämätöntä. Korvaus maksetaan alalla yleisesti noudatettavan tason mukaisesti.

Opettelua, kysymistä, ihmettelyä – ja taas opettelua

Sääntöihin ja pöytäkirjoihin tutustuminen on mielenkiintoista ja tylsää samaan aikaan. Samalla tulee tutuksi poliitikkojen ja politiikan rakenteiden kanssa ja olenkin ollut huomaavinani viestintäongelmia (kokouskutsu ei tule ajoissa) ja ylimielisiä vastauksia (”se lukee kuntalain momentissa tämä ja tuo, kaikkihan sen tietää”). Kaikilla tuntuu myös olevan hirveä kiire rakentaa uutta valtuustoa ja jakaa valtaa, vaikka mitä väliä olisi parilla päivällä, että sais vähän levätä…? Yllätyksiä tulee jatkuvasti (ai näin paljon kokouksia? Ai saa kuitenkin lapsenvahdin, ihanaa!). Jännityksellä odotan mitä muuta tulee yllätyksenä, kun ymmärrettävästikin vanhat politiikassa pitempään olleet eivät hoksaa kaikkea kertoa eikä uusi osaa niistä kysyä.

Onneksi apua tarjotaan aktiivisesti ja ystävällisesti koko ajan ja aina on joku jolle soittaa. Ihania ihmisiä on ympärillä paljon niin politiikassa kuin lähipiirissäkin. Tästä on hyvä jatkaa ihmettelyä.

Miten ikäihmisten asemaa voitaisiin Oulussa parantaa?

Miten ikäihmisten asemaa voitaisiin Oulussa parantaa?

Rauhan Tervehdys-lehti haastoi kuntavaaliehdokkaat mukaan Yhteisvastuukeräykseen, jonka teemana oli ikäihmisten aseman parantaminen Oulussa. Haaste poiki hienoja ideoita aina esteettömyyden lisäämisestä lavatansseihin!

Kokeneena lastenneuvolan kuluttajana minä haluisin Ouluun aikuistenneuvolan.

Terveyskeskuksessa ja päivystyksessä tapaa paljon ikääntyneitä potilaita, jotka ovat menneet huonoon kuntoon mm. heikon syömisen, lääkkeiden omatoimisen lopetuksen tai pelon ja ahdistuksen vuoksi. Olisi inhimillisesti oikein ja taloudellisestikin järkevää tarjota ikäihmisille helposti saavutettavissa olevaa terveysneuvontaa sekä tukea ja apua arjen pieniin terveysongelmiin.

Tällä hetkellä Oulunsalossa toimii ajatuksiani hyvin lähellä oleva terveyspiste. Soittelin vetäjälle ja juteltiin pitkät pätkät ennaltaehkäisyn tarpeesta ja vaikuttavuudesta. Terveyspointissa ikäihmiset saavat maksutonta neuvontaa terveysasioissa, verenpaineen mittausta sekä henkistä tukea. Terveyspisteen toiminnasta vastaa vapaaehtoiset terveydenhuollon ammattilaiset yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Hienoa työtä, mutta miksi näin tärkeä toiminta pyörii vapaaehtoistoimin ja pelkillä avustuksilla?

Haluan Ouluun lisää terveysneuvontaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä kaiken ikäisille ihmisille. Vastasin Rauhan tervehdyksen haasteeseen näin:

”Valtion huoltosuhde on hälyttävän heikko: vuonna 2019 sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli jopa 133 ei-työssäkäyvää henkilöä. Huoltosuhteen heikentyessä on entistä tärkeämpää, että jokainen työkykyinen olisi töissä. Työtä tekevät ihmiset tuottavat veroeuroja, joilla taataan hyvälaatuisten palveluiden olemassaolo. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää huomata se, mistä veroeurot tulevat; uusia veroeuroja ja niitä tuottavia työpaikkoja syntyy vain ja ainoastaan yrityksiin. Ikäihmisten asemaa parannetaan parhaiten turvaamalla yritysten tehokas toiminta. Huoltosuhdetta tasapainottamalla takaamme sen, että hoitajamitoitus on riittävä, lääkäriin pääsee ja elämä on myös ikäihmisenä onnellista ja omannäköistä.”

Olen huolissani omasta vanhuudestani: riittääkö Oulun rahat ja resurssit siihen, että minäkin pääsen vanhana hoitoon? Jos hoidon laadusta ja riittävyydestä ollaan jo nyt huolissaan, mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan? Terveydenhuoltoalan ammattilaisten työhyvinvointiin satsaaminen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaminen juuri aikuisneuvolan tyyppisillä ratkaisuilla säästää rahaa, mutta riittääkö sekään?

Upea Oulu ja upeat oululaiset

Mitkä ovat Oulun kaupungin vahvuudet? Entä mitkä ovat sinun omat vahvuutesi – tai koulusi, työpaikkasi tai perheesi vahvuudet? Missä olemme hyviä ja miksi? 

Oulussa on upeat puistot ja pyörätiet. Oulussa on omanlainen, puhutteleva ja maanläheinen kulttuuri, jonka moninaisuuteen pääsee kiinni jo lyhyellä kävelyllä Pikisaaresta Valkeaan. Me oululaiset nautimme spontaaneista kohtaamisista, tuulisista jääkävelyistä, leppoisista torinlaidalla istuskeluista sekä positiivisesta pöljyydestä. Parhaimmillaan koulussa ja työpaikalla on kivaa ja kotona turvallista.

Mahdollisuuksien Oulu

Kehittymisen kannalta on inhimillistä ja välillä järkevääkin listata toimimattomuuksia. Usein ajattelemme, että vain epäkohtien esille nostaminen auttaa niiden korjaamisessa. Valituksen keskellä unohtuu kuitenkin liian usein se, mikä on jo hyvin ja toimivaa. Miten kävisi, jos keskittyisimme tutkimaan vahvuuksia tarkemmin? Terveyttä on helpompi vaalia kuin sairautta hoitaa – ja onnistumisiin keskittymällä hyvää on mahdollista jalostaa vieläkin paremmaksi. 

Voisiko Oulu aloittaa järjestelmällisen ja tavoitteellisen kaupunkilaistensa hyvinvoinnin ja onnistumisten mittaamisen? Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa käytössä olevan ja Soccan kehittämän aikuisten hyvinvointimittarin tarkoituksena on auttaa ihmisiä hahmottamaan vahvuuksiaan ja alueita, joilla hyvinvointia on mahdollista kehittää tai lisätä. Onko minun vahvuuteni toimintakyky, toiveikkuus, elämänhallinta vai kenties kyky kohdata vastoinkäyminen lannistumatta? Myös omien arvojen kirkastaminen ja elämän merkityksen miettiminen tekevät meille kaikille hyvää.

Voisiko Oulu kehittää oman mittarinsa, joka mittaisi kaupunkilaisten tyytyväisyyttä itseensä, mutta myös tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin, kaupunkikulttuuriin, turvallisuuteen, innovatiivisuuteen ja yritysmyönteisyyteen? Vastausten perusteella voisimme keskittyä kehittämään jo olemassa olevaa hyvää vieläkin paremmaksi. Samalla voisimme perustellummin pyrkiä eroon oululaisten hyvinvointia heikentävistä asioista.

Sitä saadaan mitä mitataan, joten olisiko jo aika mitata oululaisten ja Oulun hyvinvointia – koska juuri sitä me tarvitsemme kipeästi lisää.

kirjoittajat: Mono Kuoppala (kok.), Erika Taube-Säkkinen (kok.)

Miksi Kansallinen Kokoomus?

Puolue on nyt päätetty ja kuntavaaliehdokaspaperitkin allekirjoitettu! Jännää! Puoluevalintani on aiheuttanut lähipiirissäni sekä iloisia, että kauhistuneita huudahduksia. Valinta ei ollut kovin helppo: luin kaikkien suurimpien puoluiden ohjelmat läpi, kävin kovan sisäisen kamppailun vihreiden kanssa ja loppuen lopuksi hyvistä puolueista valikoitui minulle sopivimmaksi Kansallinen kokoomus.

Siksi kokoomus

Ilokseni huomasin kuinka kaikilla puolueilla on yhtenäinen tavoite Suomesta, jossa on entistäkin laadukkaampi koulutus, parempi työllisyys, toimivampi terveydenhuolto, vihreämmät valinnat ja kestävämpi talous. Suurimmiksi itselleni merkittävimmiksi eroiksi eri puolueiden välillä nousivat talousasiat sekä erilaisuuden arvostaminen.

Kaikki puolueet haluavat valtiolle lisää rahaa ja tätä kautta parempia palveluita – tavat päämäärän saavuttamiseen vaihtelevat. Olen ymmärtänyt, että vasemmistopuolueet ajattelevat tiivistetysti taloudesta niin, että veroja korottamalla ja velkaa ottamalla rahoitetaan koulutus, joka lisää työllisyyttä, joka puolestaan lisää verotuloja ja parantaa näin ollen palveluja ja velan takaisinmaksukykyä. Oikeistopuolueet ajattelevat taloudesta tiivistetysti niin, että veroja laskemalla työntekijöiden palkkaaminen yrityksiin helpottuu ja kansalaisten ostovoima lisääntyy, jolloin työpaikat lisääntyvät ja verotulot tätä kautta kasvavat. Kummassakin tavassa ajatella on hyvät ja huonot puolensa. Vasemmiston linjassa raha ja työpaikat tulevat koulutuksen myötä eli vasta pitkän ajan kuluttua jos silloinkaan. Työvoiman palkkaamista hankaloitetaan, mutta vähävaraisten tuet ovat heti hiukan isommat. Oikestopuolueet uskovat, että ihmiset joille on veronalennusten vuoksi jäänyt enemmän käyttörahaa tosiaan kuluttavat ne, eivätkä esimerkiksi säästä rahojaan. Oikeistopuoleet eivät anna vähävaraisille suoraan enemmän rahaa vaan tukevat hyvinvointia ja työllistymistä kohdennettujen palveluiden tarjoamisella, joka itsessään taas lisää työllisyyttä.

Kaikilla puolueilla on käytettävissään paljon tutkittua tietoa taloudesta, mutta myös paljon olettamuksia. Yhdistävä tekijä puolueiden välillä on kuitenkin se, että kaikki haluavat luoda uusia pysyviä työpaikkoja. Työpaikkojen luominen on tärkeää kahdesta syystä: työssäkäyvä ihminen on usein terveempi ja tyytyväisempi elämään kuin työtön ihminen ja työntekoa voidaan verottaa. Ilman terveitä työssäkäyviä meillä ei ole verorahoja, joilla tällä hetkellä rahoitamme hyvinvointivaltiomme.

Päätöksiä saa ja pitääki toki kritisoida, mutta miksi puolueet jakavat suomalaiset sortajiin ja sorrettuihin?

Se mistä olen ollut erityisen järkyttynyt on tapa, jolla monet puolueet puhuvat toisistaan. Puoluohjelmissa piikitellään, tavoite-ohjelmissa lokeroidaan ja varsinkin sosiaalisessa mediassa jopa haukutaan muita puolueita ja heidän edustajiaan. Päätöksiä saa ja pitääki toki kritisoida, mutta miksi puolueet jakavat suomalaiset sortajiin ja sorrettuihin? Tai vallanalaisiin ja valtaapitäviin? Mikä tarkoitusperä tällaisessa vastakkainasettelussa on? Mehön olemme kaikki samaa porukkaa samassa veneessä! Minulle on tärkeää, että asioista voidaan olla eri mieltä menemättä henkilökohtaisuuksiin. Minulle on tärkeää, että toisista ihmistä puhutaan kunnioittavasti vaikka he ajattelisivat tai tekisivät jotain mitä me emme tekisi ikinä. Kokoomus erottautui tässä asiassa muista puolueista edukseen. Nähtäväksi jää lunastaako kokoomus odotukseni.

Otteita Oulun kokoomuksen tavoitelistasta

Alla on lueteltu lyhyesti Oulun kokoomuksen tavoitteet tasa-arvoisemman ja paremmin voivan Oulun puolesta. Merkitsin kohdat, jotka ovat minulle erityisen tärkeitä. Oulu tarvitsee toimivan terveydenhuollon, hyvinvoivat työntekijät ja ennaltaehkäisyyn ja terveyden ylläpitoon innostavan ympäristön. Kaiken takana on vakaa talous, joka turvaa hyvän elämän edellytykset meille ja tuleville sukupolville.

YHTENÄINEN OULU LAAJALLA ALUEELLA

  • nuori väestörakenne on vahvuus
  • yhtenäinen, monipuolinen Oulu
  • erilaiset asuinalueet ja edullinen asuntotuotanto ovat kilpailuvaltteja
  • ketterä ja oikea-aikainen kaavoitus luo elinvoimaa
  • kaupungin tilojen tehokas käyttö kaikkien kaupunkilaisten hyväksi

HÖYHENEN KEVYT KAUPUNGIN HALLINTO

  • kaupungin hallintoa on edelleen kevennettävä
  • henkilöresurssit ohjattava tekeviin ja hoitaviin käsiin, ei hallintoon
  • Oulu-raadit kaupunkilaisten ja päätöksentekijöiden vuoropuhelukanavana

YRITTÄJYYDEN JA YRITTELIÄISYYDEN AVULLA ELINVOIMAA JA TYÖTÄ

  • liikenneyhteyksiä kehitetään edelleen
  • yritysten toimintamahdollisuudet varmistettava
  • elinvoimaisuus on yhteistyötä
  • työ on parasta syrjäytymisen ehkäisemistä

KAUPUNKIKESKUSTA – OULULAISTEN OLOHUONE

  • kaupunkikeskustavisio käytäntöön lähivuosien aikana
  • vähemmän byrokratiaa
  • lisää kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyvyyttä lisääviä toimintoja ja tapahtumia
  • järjestöt mukaan tapahtumien yhteistyökumppaneiksi

MATKAILUPOTENTIAALI KÄYTTÖÖN

  • Nallikari-Hietasaari-alueen potentiaali täysimittaiseen käyttöön
  • yhteismarkkinointi kaupungin, tapahtumien, yritysten ja kulttuurielämän kanssa
  • luontomatkailu osaksi Oulua

HYVINVOINNILLA LISÄÄ ELINVOIMAA JA ELINVUOSIA

  • monituottajuuden ja palvelusetelien lisääminen
  • kannustaminen omatoimiseen liikkumiseen
  • monipuoliset liikuntapalvelut yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa
  • sujuva palveluiden pariin pääseminen mm. toimivalla ajanvarausjärjestelmällä
  • tehokkaampi tuki ja apu sitä tarvitseville

ELÄMÄNMITTAINEN OPPIMINEN

  • monituottajuutta päivähoidossa lisättävä, palvelusetelin käyttöä lisättävä
  • kouluverkkoratkaisu tehtävä viipymättä
  • koulujen ja monitoimitalojen tilat tehokkaaseen hyötykäyttöön
  • siirrytään kokonaiskoulupäiväajatteluun, jossa aamu- ja iltapäivätoiminta sekä erilaiset harrastekerhot ovat osa koulun toimintaa
  • järjestöt vahvemmin mukaan järjestämään kerhoja
  • harrastustakuun toteutumisen edesauttajana harrasteseteli

SENIORIVÄESTÖSTÄ HUOLEHDITAAN

  • senioreiden erilainen fyysinen kunto tunnistetaan palvelujen tarpeessa
  • kannustetaan senioreita omaehtoiseen liikkumiseen ja vapaaehtoistoimintaan
  • tutkitaan mahdollisuudet senioreiden edullisempaan bussilippuun päiväsaikaan
  • kaavoituksessa huomioidaan senioriasuntojen tarve ja sijainti

TERVEYSTEKNOLOGIASTA VIENTIVALTTI

  • vahvistetaan teknologiakaupungin vahvuuksia
  • varmistetaan riittävät resurssit teknologian kehittämiseen
  • markkinoidaan aktiivisesti Oulua terveysteknologian edelläkävijänä

TURVALLINEN ELINYMPÄRISTÖ JOKAISELLE KAUPUNKILAISELLE

  • liikenneturvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota
  • varmistetaan turvalliset asuinympäristöt
  • panostetaan väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyyn

Mitä mieltä sinä olet: tuleeko näillä tavoittella Oulusta entistäkin parempi paikka elää, kasvaa ja toteuttaa itseään?